Directed by Joe Wright

Writers
David Farr, Screenplay
Seth Lochhead, Writer
Joe Penhall, Screenplay
Joe Wright, Screenplay

Producers
Marty Adelstein, producer
Christoph Fisser, co-producer
Jane Frazer, line producer
Barbara A. Hall, executive producer
Leslie Holleran, producer
Scott Nemes, producer

Cast
Cate Blanchett
Eric Bana
Saoirse Ronan
Niels Arestrup

Dirctor: Kari Väänänen
Script: Kari Väänänen, based on a book by Veikko Huovinen
Producer: Marko Röhr, Mikko Tenhunen, MRP Matila Röhr Productions
Starring: Kai Lehtinen, Tommi Korpela, Hannu-Pekka Björkman

Director: Christophe BLANC
Script:
Christophe BLANC et Roger BOHBOT
IMAGE: Laurent BRUNET
SON: Olivier HESPEL
1er ASSISTANT: Frédéric GOUPIL
CASTING DIRECTOR: Aurélie GUICHARD
PRODUCTION MANAGER: Philippe HAGEGE
DECORS: François GIRARD
COSTUMES: Catherine RIGAULT
PRODUCTIONS:
Blue Monday Productions
MK2
Need Productions
PRINCIPAL ACTORS:
FRANCOIS CLUZET (Maxime)
LOUISE BOURGOIN (Michèle)
OLIVIER GOURMET (Grégoire)
JONATHAN ZACCAÏ (Abel)
BOULI LANNERS (Simon)

Production company: De Hel van ’63 Film BV, the Netherlands,(Klaas De Jong, producer).
Production services in Finland Klaffi Productions Ltd, Oulu.

Dirctor: Saara Saarela
Script: Seija Ahava and Saara Saarela
Producer: Liisa Penttilä, Edit Film
Starring: Niko Saarela, Pertti Sveholm, Milka Ahlroth, Vieno Saaristo, Silva Robbins

Hepp Film, Malmö, Sweden

Director: Hannu Kahakorpi
Script: Elina Halttunen (Based on novels by Päätalon and adaptation by Misa Linden)
Producers: Marko Röhr, Asko Apajalahti and Mikko Tenhunen, Matila Rohr Productions
Starring: Kai Lehtinen, Susanna Anteroinen and Nina Jääskeläinen

An injury changes a thirtysomething woman\\\'s life.

Dirctor: Hanna Maylett
Script: Tarja Kylmä
Producer: Lasse Saarinen & Risto Salomaa, Kinotar
Starring: Minna Haapkylä, Tiina Lymi, Jorma Tommila, Kaneli Johansson

Director and animation: Marjut Rimminen
Script: Marjut Rimminen ja Päivi Takala
Sound: Päivi Takala
Production: Soundsgood Production Oy

Kiertävän huonekalukauppiaan tarina. Kolmessa aikavyöhykkeessä 60-luvulla, 80-luvulla ja nykyajassa.Tarinassa tuodaan esiin muutos, joka on tapahtunut ruotsalaiselle maaseudulle 40 vuoden aikana.

Ohjaus: John O. Olsson
Käsikirjoitus: John O. Olsson
Kuvaus: John O. Olsson
Tuotanto: John O. Olsson, Giraff Film
Yhteistuottajat: Outi Rousu, Periferia Productions,
Per-Erik Svensson, Filmpool Nord

Form Up -hankesuunnitelma ja alueellisen televisiotuotannon esiselvitys.

Tuottaja: Sepite Oy/Tomi Tuikkala

Selvitys/tutkimus. Filmikaari, ruotsalais-suomalainen yhteistyöhanke Perämeren rannikolla

Tuottaja: Susann Jonsson

Temmeksen miehet ajavat 1950-luvun traktoreilla kohti Keskisen kyläkauppaa - ja Katri Helena soi. Näkymään Zetorista kyläraitilla tiivistyy mielikuva Suomen jälleenrakentamisesta ja 50-luvusta - maaseudun kulta-ajasta. Zetka-jengin kotisivut löytyvät osoitteesta http://gamma.nic.fi/~zetka.

”ZETOR – VAPPAANA SYNTYNYT”


Käsikirjoitus ja ohjaus: Jukka Kärkkäinen

Leikkaus: Hanna Asunta
Kuvaus: Jani Kumpulainen, J-P Passi, Tero Tuohino, Mika Kamula, Matti Jatkola, Vesa Taipaleenmäki, Jukka Kärkkäinen
Äänisuunnittelu: Esa Nissi
Äänitys: Erno Kumpulainen, Juha Linna, Vili Mäentausta, Mika Kamula, Esa Nissi, Toni Kamula, Jukka Kärkkäinen
Säveltäjä: Olli Tuomainen

Tuotanto: Videcam Oy

Tuottaja: Jussi Riikonen, Videcam Oy
Tuotantopäällikkö: Minna Tasanto
Tuotantoassistentti: Miia Haapala

Rahoitus: TV2 Dokumenttiprojekti, Yle Teema, POEM Pohjoinen elokuva- ja mediakeskus, Nouseva Rannikkoseutu ry

Dokumenttielokuva SANTTU KARHU - livvin kielellä kertoo petroskoilaisesta Aleksander Medvedevistä ja hänen karjalaisesta alter egostaan Santtu Karhusta. Samassa henkilössä on kaksi persoonaa: Venäjän kansalainen, perheenisä Aleksander sekä karjalainen rockmuusikko ja viimeinen livvinkielinen runolaulaja Santtu.

Elokuvassa nähdään Santtu Karhu & Talvisovat -yhtyeen kiertue vehreässä Karjalassa. Ennen kiertueelle lähtöä yhtye esiintyy suuressa kaupunkijuhlassa Petroskoin urheilustadionilla, jossa Santtu laulaa livviksi venäläiselle yleisölle.

Konserttikiertueella Santtu palaa juurilleen, seudulle jossa livvin kieli vielä paikoitellen elää. Näissä pienissä ja rapistuneissa kylissä on vielä karjalan kielellä pakisevia mummoja, mutta myös venäläistä iskelmää vodkahumalassa hoilaavia miehiä. Miten käy kun näiden mummojen kielellä laulava rockyhtye saapuu esiintymään kylän kulttuuritaloon?

Elokuvan on ohjannut oululainen Esa Nissi ja kuvannut J-P Passi. Elokuvan on tuottanut oululainen QuetzalCoatl Production Oy/Heikki Timonen ja rahoittaneet Yle Teema ja Pohjoinen elokuva- ja mediakeskus POEM.

Ohjaus ja käsikirjoitus: Esa Nissi
Apulaisohjaaja ja tuotantopäällikkö: Jyrki Mäki
Kuvaus: J-P Passi, Esa Nissi, Heikki Timonen
Leikkaus: Heidi Ollikainen
Värimäärittely: Matti Jatkola
Äänitys: Esa Nissi ja Jussi Lappalainen
Äänisuunnittelu: Jussi Lappalainen
Musiikki: Santtu Karhu & Talvisovat
Sävellykset: Santtu Karhu
Sanoitukset: Santtu Karhu & Karjalan rahvas
Laulujen suomennokset: Olga Gokkoeva & Jyrki Mäki
Tuottaja: Heikki Timonen
Yhteistyössä POEM, Pohjoinen elokuva- ja mediakeskus Katja Härkönen ja David Wingate
Tilaaja: YLE Teema / Leena Pasanen
Tuotanto: QuetzalCoatl Production Oy

Syksyllä 2002 Junkkosen maatilan karja ajetaan teurasautoon ja navetta hiljenee. Kehityksen pyörä pyörähtää eteenpäin, mutta jättää jälkeensä kaksi keski-ikäistä ihmistä, Maija ja Pentti Junkkosen. Pieni Oulunsalon maaseutukunta kaavailee lentokentän viereen tehtaita ja yrityspuistoja sekä tietä, joka pilkkoisi viljelijöiden peltoja. Vanha elinkeino tekee kuolemaa.

Perheen vanhin tytär, ohjaaja Mervi Junkkonen, tajuaa olevansa yksi syy vanhempiensa päätökselle luopua karjasta; tilalla ei ole jatkajaa. Isänsä filmaamien kaitafilmien kautta hän pääsee kurkistamaan menneisyyteen. Niissä maatila huokuu elämää, toisin kuin nyt. Tilan isäntä, Pentti (60), kuluttaa aikaa traktoriharrastuksensa parissa ja jatkaa pienimuotoista viljelyä, mutta Maija (55) ei tiedä mitä tekisi. Elämä tuo tullessaan vain uusia huolia ja murheita, joista perheen on selvittävä.

Elokuva kertoo Junkkosen perheen muutosten vuodesta. Se on pala yhden maatilan historiaa, sen kukoistusta ja kuolemaa. Se kertoo surutyöstä, jonka elämäntavastaan luopuvat ihmiset kokevat ja siitä mikä on loppujen lopuksi tärkeää.

Elokuva voitti Risto Jarva -palkinnon Tampereen kansainvälisillä lyhyt- ja dokumenttielokuvafestivaaleilla 2005.

Ohjaus ja käsikirjoitus: Mervi Junkkonen
Kuvaus: Mervi Junkkonen, Vesa Taipaleenmäki
Leikkaus: Tuuli Kuittinen
Ääni: Esa Nissi
Musiikki: Girilal Baars
Tuottajat: Kimmo Paananen, Mika Ronkainen
Tuotantoyhtiö: Klaffi Tuotannot Oy
Yhteistyössä: TV1/Yhteistuotannot/Eila Werning
Tuotantotuki: AVEK/Timo Humaloja

Ennakkosuunnittelu yhteistyössä POEM, Pohjoinen elokuva -ja mediakeskus, Katja Härkönen, David Wingate

Jorma ja Helinä ovat keski-ikäisiä oululaisia. Yhdessä he ovat olleet yli kaksikymmentä vuotta. Lapsia ei perheeseen kuulu, kymmenmetrinen purjevene kylläkin. Pariskunnalle purjehtiminen on jokapäiväistä elämää.

Dokumentti Aaltojen tie kertoo Jormasta ja Helinästä sekä heidän yhteisestä elämäntavastaan, purjehtimisesta.




AALTOJEN TIE

tuotanto: Ruuti productions / Jenni Ranta, Hanna Salonen
ohjaus ja käsikirjoitus: Ilkka Rautio
kuvaus: Jaakko Slotte
leikkaus: Ilkka Rautio, Antti Karjalainen
äänityöt: Manu Karppelin, Tomi Rajala, Tuomas Vahtera
musiikki: Manu Karppelin, Tomi Rajala
rahoitus: Pohjoinen elokuva -ja mediakeskus POEM ja Ruuti Productions

Elokuvan päähenkilö on keminmaalainen taidemaalari Liisa Rautiainen, joka maalaa ja rakastaa 85-vuotiaana.


formaatti: DvcPro50
ohjaus: Jussi Vilkuna
käsikirjoitus: Jussi Vilkuna
kuvaus: Tuukka Uusitalo
Suunniteltu ensi-ilta: 15.12.2005
Tuotanto: QuetzalCoatl Production Oy, Heikki Timonen

Ruotsalais-suomalainen dokumenttielokuvasarja, joka kertoo Perämeren saaristosta ja siellä asuvista ihmisistä.

ohjaus: Boris Ersson
käsikirjoitus: Boris Ersson
kuvaus: Boris Ersson, Heikki Timonen
Suunniteltu ensi-ilta: kesäkuu 2006
Tuotanto: QuetzalCoatl Production Oy, Heikki Timonen
Yhteistuottajat: Giraff Film Ab, John Olsson, Föreningen Norden, Filmpool Nord, Film i Västerbotten

Suomalais-kanadalainen yhteistuotanto, luontoelokuva, joka seuraa karhujen elämää Suomessa, Venäjällä ja Kanadassa.

ohjaus: Kari Kemppainen ja Sandra Tober
käsikirjoitus: Sandra Tober
kuvaus: Kari Kemppainen, Doug Steele
Suunniteltu ensi-ilta: syksy 2005
Tuotanto: Albert Karvonen, Karvonen Films Ltd
Yhteistuottajat: Kari Kemppainen, Boreal Picture

Dokumenttielokuva kahden, erilaisen kullankaivajan elämästä.


ohjaus: Anja Ahola
käsikirjoitus: Anja Ahola
kuvaus: Johanna Smith
Suunniteltu ensi-ilta: marraskuu 2006
Tuotanto: Klaffi Tuotannot Oy, Kimmo Paananen

Musiikkivideo Disco Ensemble -yhtyeen kappaleeseen. Video palkittiin Oulun Musiikkivideofestivaaleilla 2005 yleisön suosikkina Kansanpumpelilla. Lisäksi video sai juryn kunniamaininnan. Kilpailun jury luonnehti videota seuraavasti:
- Nerokas dekonstruktio performanssivideosta, sillä bändin sijasta näemme vain soittimet, jotka yksikseen heittävät keikkaa tyhjässä varastohallissa. Neliminuuttinen laittaa salakavalalla tavalla katsojan pohtimaan, mikä esiintymisvideoissa on niin kiehtovaa, ja samalla raapimaan ihmeissään päätään: kuinka kummassa video on pystytty tekemään?

Animointi: Lauri Warsta & Jouni Karttunen
Tuotanto: Las Palmas Oy

Dokumenttielokuva erään suvun vaiheista ja sukupolvien kierrosta.

Länsi-Lapissa, Ruotsin rajan tuntumassa sijaitsee Karungin kylä, jossa puhutaan meän-kieltä ja pelätään maaseudun autioitumista. Kylässä asuu Anitta Kolehmainen, keski-ikäinen nainen ja viiden lapsen äiti, joka päättää muuttaa kehityksen suunnan - edes yhdeksi kesäksi. Mika Ronkaisen lämminhenkinen dokumenttielokuva Meän kesä kertoo erään suvun vaiheista ja sukupolvien kierrosta kesäisen Lapin kauniissa maisemissa.
Anitta Kolehmainen on 42-vuotias äiti, jonka viidestä lapsesta vain nuorimmat, 10-vuotias Markus ja 5-vuotias Roosa, asuvat enää kotona. Vanhin heistä on 23-vuotias Jari, josta on pian tulossa isä. Anitta itse on päätynyt elämässään vaiheeseen, jolloin kaikki on mietittävä uusiksi: avioliitto on kriisissä ja hänestä on tulossa isoäiti.
Anittan molemmat vanhemmat asuvat vanhainkodissa Ylitorniossa, 30 kilometrin päässä Karungista. Isä kärsii Alzheimerin taudista ja äiti on aivoinfarktin seurauksena menettänyt lähes kokonaan puhe- ja liikuntakykynsä. Anitta kantaa syyllisyyttä siitä, ettei kykene tässä elämäntilanteessaan pitämään vanhemmistaan parempaa huolta.
Kesän alussa Anitta keksii ratkaisun molempiin ongelmiinsa: hän päättää muuttaa takaisin vanhaan autioon lapsuudenkotiinsa, Ojalanpäähän, ja hakea isänsä mukaan viettämään kesää tutuissa maisemissa. Siitä alkaa Anittan, Laurin, Markuksen ja Roosan kesä - meän kesä.

Dokumenttielokuva variksen ja ihmisen välisestä symbioosista.

Ohjaus: Esa Nissi
Kuvaus: Vesa Taipaleenmäki
Tuottaja: Mika Ronkainen
Tuotanto: Klaffi Tuotannot Oy

Yhteistyössä:
Original Film/Trond Brede Andersen
TV1/Yhteistuotannot/Eila Werning
POEM/Markku Flink

Tuotantotuki:
SES/Petri Rossi
Nordnorsk Filmsenter/Oddvar Einarson

Unilumi Oy

Suomessa asuu noin 10 000 romania. Vanhemmasta väestöstä suurimmalla osalla on jäänyt koulut kesken, ja vielä nykyäänkin joka neljäs romaninuori keskeyttää peruskoulun. Tosi tarinan lämminhenkisessä dokumentissa tutustutaan ylivieskalaiseen Långströmin perheeseen ja perheen esikoiseen, Harriin, joka on sukunsa ensimmäinen peruskoulun päättävä nuori.

Romanilapsilla on yleensä paljon kouluvaikeuksia: joskus opin tietä hankaloittavat kielivaikeudet, toisinaan muiden lapsien kiusaus. Puolet romanilapsista saa erityisopetusta, ja useimmat käyvät yläastetta vain sen verran, että oppivat lukemaan ja laskemaan kunnolla. Poikkeuksiakin kuitenkin löytyy: Harri on Långströmin kolmilapsisen perheen esikoinen ja suvun ensimmäinen pidemmälle koulutielle päätynyt nuori - hän aikoo jatkaa yläasteen jälkeen ammattioppilaitokseen.
Jokirannan yläastetta käyvä Harri inhoaa aikaisia aamuherätyksiä, mutta hänen kouluintonsa ei ole siitä kärsinyt. Taitavana kitaransoittajana hän pitää etenkin musiikkitunneista, ja löytyy kevään päättötodistuksesta muutama muukin kymppi.

Hilkka Säävälän suunnittelemassa ja ohjaamassa dokumentissa seurataan Harrin muutosten vuotta keväästä jouluun. Nuori mies tavataan kotona, koulussa ja vapaa-ajalla, perheen parissa ja ystävien ympäröimänä. Lopuksi nähdään kuinka tulevan automekaanikon opinnot Nivalan ammattioppilaitoksessa lähtevät käyntiin.

Käsikirjoitus: Hilkka Säävälä
Ohjaus: Hilkka Säävälä
Kuvaus: Petri Heikkilä
Äänityöt: Juha Linna
Tuottaja: Petri Heikkilä
Tuotantoyhtiö: Kuvakieli Ky

Yhteistyössä POEM, Pohjoinen elokuva -ja mediakeskus,
Katja Härkönen, David Wingate

Tilaaja: Tosi tarina, TV1

Rajamailla is a three-screen DVD installation about the Finnish-Russian border. It is based on documentary material. The film focuses on the lives of people living on either side of the border, using fact, fiction and fantasy to investigate how the presence of the border affects their lives. The two outer screens depict scenes from Finland and Russia, while the central screen depicts the actual border itself - manifested as a physical cut in the forest landscape. Stories from both countries form the narrative.

Production: Valotalo projektit Ay

Directed, Photographed and Edited by
Minna Rainio & Mark Roberts

Produced by
Soile Kortesalmi

Sound Editor
Vesa Tuisku

Music
Mark Roberts

Guide
Valentina Golubeva

Funded by
AVEK
Taiteen Keskustoimikunta
Kiasma

In co-operation with POEM, Northern Film and Media Centre
Katja Harkonen
David Wingate

Lyhytelokuva sodassa kykynsä empatiaan menettäneestä miehestä ja tämän uhrista. Ruotsalais-suomalainen yhteistuotanto.

Käsikirjoitus:
Bengt Pohjasen samannimisen novellin pohjalta kirjoittanut Jon Lindström

Ohjaus:
Jon Lindström

Kuvaus:
Jan Nyman

Lavastus:
Sofia Stattin

Puvustus:
Seija Mällinen

Ääni:
Juha Linna

Leikkaus:
Jon Lindström

Tuottaja:
Suomalainen osatuottaja: Mats Långbacka, Långfilm Productions Finland Oy

Eila is a 80-year old lady who has had her own bar in the village of Meltaus, Finnish Lapland since 1964. The film follows Eila and her customers throughout the winter towards spring.

Jetta Huttunen / Saara Törmä

During the Second World War Finland allied together with Germany in a war against Soviet Union. Soviet Union won the war and one of the conditions of the peace treaty was that Finland should start a war against Germany immediately. As Finland didn’t have enough capacity to confront Germany on full front, something stealthier had to be come up with. The German brothers in arms had to be betrayed.

Enemy within is a documentary describing how the Finns secretly attacked the Germans’ most important maintenance depot in a small border town of Tornio and started the War of Lapland.

Enemy within is a documentary about people and their moral choices. It’s a story about soldiers at war and civilians in a change that brings the battle into their homes. Large-scale incidents create the main frame in which the main characters experience something that can’t be influenced upon. How does it feel to shoot your former brother in arms? Are you just following the orders of your superiors without remorse? Are you suffering from traumas? Do you carry grudges against the Germans?

Enemy Within

Production: Vaskifilmi Ltd
Producer: Anne Laurila
Director: Janne Niskala
Background editor: Pekka Jaatinen

\"Mulla oli toinen jalka maailmassa ja toinen uskovaisten puolella\" Sakari on perheetön valokuvaaja ja asuu Helsingissä. Mikko on yhdeksän lapsen isä, hieroja-saarnaaja Taivalkoskelta , Pohjois-Suomesta. He voisivat elää toistensa elämää, mutta 13-vuotiaina he valitsivat eri tiet. Doumenttielokuva kertoo lestadiolaisesta kulttuurista ja siitä irtautumisesta, maailmankatsomuksen synnystä.

Pia Andellin elokuva \"Maailmassa\" kertoo kaksi tarinaa maailmankatsomuksen synnystä, Sakarin ja Mikon.

Käsikirjoitus:Pia Andell
Ohjaus: Pia Andell
Kuvaus: Raüno Ronkainen
Ääni: Janne Laine
Tuottaja: Liisa Akimof / Production House Oy
Budjetti: 230.000 €

Kolikko vie sen löytäneen pojan tutustumaan historiaan.

Äänisuunnittelu: Juha Linna
Lavastus: Harri Homanen
Editointi: Jukka Rajaniemi
Kuvaus: Jani Honkakoski
Käsikirjoitus & ohjaus: Sami Jussinniemi

POEM / Digital Days Workshop 2

Magnetic North is a story of love – the love of skating and the energy of the youth. It is a short film in the series Body of Water: eight dance films about water. It has been broadcast on BBC2 and on Dutch television. The film was directed by Miranda Pennel and produced by MJW Productions in cooperation with Periferia Productions.

Magnetic North was filmed on location in Haukipudas and Oulu in 2002. Northern Finland Screen Commission helped the producers in location scouting and in finding the crew.

Director/Choreographer
Miranda Pennell
Music & Sound Design
Graeme Miller
Director of Photography
Marita Hällfors
Art Director
Merja Koistinen
Assistant Director
Katri Laiho
Sound Recordist
Juha Linna
Production Assistants
Pauliina Hujanen
Pertti Nikulainen
Päivi Lakso
Sound & camera assistants
Johanna Onnismaa
Vili Mäentausta
Jerwood Trainee
Tanja Mangalanayagam
Production Manager
Cleo Williams
Editor
Philippe Kotlarski
Thanks to
Jouko Koskinen
Pasi Haapakangas
Satu Tuomisto
Parents of the children

In co-operation with
POEM – Northern Film and Media Centre
Northern Finland Screen Commission
Haukipudas Municipality
Periferia Productions, Finland

Producer in Finland
Outi Rousu
Executive Producers
Ross MacGibbon BBC
Rodney Wilson The Arts Council of England
Henk van der Meulen NPS Television (Netherlands)
Producers
Anne Beresford
Margaret Williams

MJW Productions
for BBC / The Arts Council England / NPS Television (Netherlands)

© BBC and The Arts Council of England MMIII

Inarilainen dokumentti venäläisten Barentsinmereen 1960-70 -luvuilla istuttamasta maailman suurimmasta ravusta sekä niistä haitoista ja hyödyistä, joita uuteen elinpiiriin sopeutunut eläin on aiheuttanut ihmiselle ja meren ekologialle.

Ohjaus: Helena Sahavirta
Tuottaja: Juha Iisak Koivisto
Tuotantoyhtiö: Unilumi Oy

Eräänä aamuna Olivia (8v.) huomaa koulumatkansa varrella olevan erikoisennäköisen talon. Talon parvekkeella aamutervehdystään huuteleva, pellen näköinen, hahmo saa Olivian uteliaisuuden heräämään. Olivia päättää ottaa hahmosta selvää ja joutuu keskelle talonasukin, Stellan, siivouspäivää. Stella on suorittamassa keikkaa edeltävää aamusiivoustaan, kunnes purkillinen mökötystä hajoaa keskelle olohuonetta ja ilkikurinen kiukku tarttuu häneen ja kaikkeen muuhun talosta löytyvään. Olivia yrittää auttaa parhaansa mukaan. Kiukutus pääsee kuitenkin salaa puraisemaan häntä jalasta, jolloin Oliviaakin alkaa mökötyttää. Mökötys on pystyttävä pitämään sisätiloissa, sillä ulos päästessään se tarttuisi postinkantajaan ja sitä kautta taas kaupantätiin ja bussikuskiin. Mökötyksestä ja mäkätyksestä ei tunnu millään pääsevän eroon, kunnes viimein Olivia keksii keinon ja he alkavat imuroida mökötystä huoneesta. Kiukutus-laulun ja imurin avulla mökötys on viimein saatu kuriin. Avusta ikionnellinen Stella pyytää Olivia mukaan esityksensä toiseksi kirkkaimmaksi tähdeksi Kielorannankoululle. Ja kun selviää, että Olivia osaa kirkua kovasti ja kuolla tyylikkäästi, hän pääsee osaksi upeaa sahausnumeroa. Esityksen jälkeen kaksikko ajaa pappatunturilla auringonlaskuun, kohti vielä hassumpia ja hurjempia seikkailuja.

Käsikirjoitus: Anna-Kaisa Järvi
Ohjaus: Annika Nykänen
Tuottaja: Quetzal Coatl Production/Heikki Timonen.

Lyhyt fiktio, joka kuvaa äidin ja pojan pientä yritystä, joka ohjaa omalaatuista ja maailmanlaajuista alihankkijabisnestä.

Ohjaus: Esa Nissi
Kuvakieli Ky

Runollinen ja lämminhenkinen tarina perheestä, jonka arkipäiväinen harmonia yhtäkkiä särkyy, kun tragedia kohtaa perheen.
Elokuva perustuu Joni Skiftesvikin samannimiseen, todellisiin tapahtumiin perustuvaan novelliin.

Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja on saanut lukuisia palkintoja:

Paras Pohjoismainen lyhytelokuva 2003

Nordisk Panorama 2003-festivaali (Malmö, Ruotsi)
Paras kotimainen TV-elokuva 2002
Suomen lehdistökriitikoiden raadin valinta/Katso-lehti

Kunniamaininta
Koura 2002

Kolmen parhaan joukossa
Venla 2002

Kuvaus: Kari Sohlberg, F.S.C.
Käsikirjoitus: Joni Skiftesvik
Dramaturgi: Jari Änkö
Ohjaus: Raimo O. Niemi
Tuottaja: Pamela Mandart
Tuotantoyhtiö: Mandart Entertainment

Elokuva kertoo lämpimän humoristisesti henkisesti jälkeenjääneen Tapanin ja vakavasti sairaan Maunon elämänpituisesta ystävyydestä.

Ohjaus: Jukka Kärkkäinen
Kuvaus: Jani Kumpulainen
Tuottaja: Petri Heikkilä

Kuvakieli Ky

The Leo Bugariloves-yhtyeen musiikkivideo.

Ulkoavaruudesta tullut uraania etsivä, vihreää valoa hohtavassa kuplassaan pitkin pohjoisen maaseutua lentävä partasuu aiheuttaa mielenkiintoa ja hämmennystä. Kuinka miehen käy? Leo Bugarilovesin hoviohjaaja Tuija Karenin teos tuo 3D-efektit juroon suomalaisuuteen.

Ohjaus Tuija Karén. Käsikirjoitus Tuija Karén. Kuvaus Jouko Seppälä. Musiikki The Leo Bugariloves. Leikkaus Tuija Karén. 3D-animointi Tuija Karén. Rooleissa Läjä, Veijo, Helge, Mari. Tuotanto Mediakeskus POEM, Digital Days Workshop I, Heikki Timonen.

Elena is at the doctor\\\'s clinic waiting for results with mixed feelings.

Äänisuunnittelu: Kimmo Saarelainen
Soundtrack: Anssi Laiho

POEM / Digital Days Workshop 2

Jolly Jumpers -yhtyeen mystinen musiikkivideo

Lavastus: Lauri Warsta & Jouni Karttunen
Editointi: Jukka Rajaniemi
Käsikirjoitus & ohjaus: Karoliina Niemelä

POEM / Digital Days Workshop 2

Animaatiotuotannon pilotti - esittelevä jakso.
When things don\\\\\\\'t go as planned, what can a hedgehog do?

Äänisuunnittelu: Mikko Antero Juntunen
Lavastus: Lauri Warsta & Jouni Karttunen
Editointi: Jani Honkakoski
Soundtrack: Mikko Antero Juntunen
Käsikirjoitus: Lauri Warsta, Jouni Karttunen, Jani Honkakoski, Anu Virpi & Henna Ryynänen
Ohjaus: Anu Virpi & Henna Ryynänen

POEM / Digital Days Workshop 2

Choreographer: Aaltokoski, Alpo
Sound design: Pekka Karjalainen
Director: Milla Moilanen
Producer: Outi Rousu


Periferia Productions Oy

Kokeellinen neulanreikäanimaatio

Äänisuunnittelu: Aslak Christiansson
Käsikirjoitus & ohjaus: Seppo Renvall
POEM / Digital Days Workshop 2

A married couple struggle in a portrait photographer’s studio. Tragicomic about facade and the harsh reality in a relationship.

Choreographer: Tuovinen, Paula
Sound design: Pekka Karjalainen
Director: Saara Cantell
Producer: Outi Rousu

Mock doc -sarja.
Chuck Worthington III and Helmut Schenker, missing. These tapes were found in a metal container.

Editointi: Sampo Marjomaa & Janne-Pekka Manninen
Ohjaus: Sampo Marjomaa & Janne-Pekka Manninen

POEM tuotanto

Poika haaveilee inkkaripäähineestä. Pojan isä päättää ratkaista ongelman omalla tavallaan.

Inkkaripäähine voitti Micromovies -sarjan Tampereen lyhytelokuvafestivaaleilla vuonna 2003.

Ohjaus: Tero Jartti
Käsikirjoitus: Tero Jartti, Jari Hietanen
Kuvaus ja leikkaus: Petri Heikkilä
Tuottaja: Outi Rousu
Tuotantoyhtiö: Periferia Production Oy

Déjà vu: tunne siitä, että ensimmäistä kertaa koetut asiat ja tapahtumat ovatkin oudolla tavalla tuttuja. Ilmiön syynä uskotaan olevan häiriö aivojen sähkökemiallisissa reaktioissa.

Ohjaus: Antti Näyhä, Janne Kaakinen
Käsikirjoitus: Antti Näyhä, Janne Kaakinen
Leikkaus: Petri Heikkilä
Tuottaja: Outi Rousu
Tuotantoyhtiö: Periferia Productions

Tuottaja: Tony Manninen
Tuotantopäällikkö: Pasi Pirttiaho

Miltä sinusta tuntuisi saada kaikki mitä olet ikinä halunnut tekemällä yksinkertaista osa-aikatyötä, joka sopii kenelle tahansa?

Suomen historian pahin lama on takana mutta työttömyys vähenee hitaasti. Nokian luoma huima talouskasvu ei ulotu kaikille. Viljo ja Kaisu Mikkonen sekä kolmekymmentätuhatta muuta suomalaista pienyrittäjää menettivät omaisuutensa laman kourissa, ja paluu työelämään on hankalaa. Amerikkalainen verkostomarkkinointiyritys rantautuu Suomeen ja ryhtyy hankkimaan jäseniä verkostoonsa. Työ on uskomattoman helppoa: käytä yhtiön luontaistuotteita, suosittele niitä ystävillesi ja sukulaisillesi, ja voit saada kaikki mitä olet ikinä halunnut!

Mikkoset liittyvät verkostoon ja ryhtyvät työhön. He käyttävät yhtiön tuotteita ja kiertävät esittelemässä niitä - ravintolisiä, soijaruokia, salaattikarkkeja ja kurkkulääkehammastahnaa. Kaikista hankkimistaan uusista jäsenistä Mikkoset saavat yhtiöltä palkkion. Ensimmäisenä tavoitteena on yhtiön lupaama autobonus - ilmainen auto.

Ohjaus ja käsikirjoitus: Mika Ronkainen
Kuvaus: Vesa Taipaleenmäki
Leikkaus: Riitta Poikselkä
Tuottaja: Kimmo Paananen
Yhteistyössä TV1 / Yhteistuotannot Eila Werning ja Mediakeskus Poem / Markku Flink & Outi Rousu

Tarina sovituksesta ja anteeksiannosta, menneisyydestä ja uudesta alusta.

Ohjaus Jari Leinonen. Käsikirjoitus Jari Leinonen. Kuvaus JP Passi. Musiikki Jari Leinonen. Leikkaus Jari Leinonen. Rooleissa Veikko Mylly, Juhani Juustinen, Olka Horila, Janne Raudaskoski, Pekka Hyväri, Tobias Effe, Mikko Korsulainen, Pentti Korhonen. Tuotanto Genre Tuotanto.

Kaipaus saa ihmiset käyttäytymään oudosti.

Editointi: Jani Honkakoski, Paul McAllister
Kuvaus: Timo Heinänen
Käsikirjoitus & Ohjaus: Tapio Turpeinen

POEM / Digital Days Workshop 1

Tyylitelty, todellisuuteen pohjautuva tarina, johon sekoittuu sopivasti fiktiota. Tarinankerronnan tehokeinoina on käytetty animaatiota ja digitaalisia erikoisefektejä.

Äänisuunnittelu: Jussi Lappalainen
Editointi: Karoliina Niemelä, Paul McAllister & Jani Honkakoski
Kuvaus: Jouko Seppälä
Käsikirjoitus & Ohjaus: Karoliina Niemelä

POEM / Digital Days Workshop 1

Korisjengin ykköskenttä tapaa toisensa kymmenen vuoden jälkeen.

Äänisuunnittelu: Jussi Lappalainen
Editointi: Saara Cantell, Paul McAllister
Kuvaus: Jouko Seppälä
Käsikirjoitus: Saara Cantell, Juha Wilen
Ohjaus: Saara Cantell

POEM / Digital Days Workshop 1

Diplomityön esittelevä lyhytelokuva, jossa pureudutaan yksityiskohtaisesti tampereen Ratinen niemen kehittämiseen ja kehittämisen ongelmiin.

Kuvaus: Jussi Hietalahti & Jani Honkakoski
Käsikirjoitus & Ohjaus: Jussi Hietalahti

POEM / Digital Days Workshop 1

Kyytiä Moosekselle on 12-15-vuotiaiden käsikirjoittama elokuva, joka koostuu eri puolilla Suomea ideoiduista ja kuvatuista itsenäisistä episodeista.
Nuoret ovat improvisoineet ohjaaja Kaija Juurikkalan kanssa Raamatun käskyjen pohjalta tarinat. He ovat itse tehneet repliikit ja näyttelevät itse kaikki roolit. Tarinoissa on railakasta huumoria ja traagisia käänteitä.
Kukin erillinen episodi perustuu yhteen (vanhasta) kymmenestä käskystä. Mukana on nuoria niin Helsingin lähiöistä kuin maaseudun syrjäkyliltäkin. Elokuvassa kuullaankin eri murteita.
Elokuva kertoo mitä nuoret ajattelevat tästä päivästä. Tässä mielessä Kyytiä Moosekselle on ajankuva.

\\\"Kukaan 60 nuoresta ei kertaakaan ehdottanut lapsen ja hänen vanhempansa välistä kohtausta. Sellaisia me aikuiset kyllä kirjoitamme nuortenelokuviin. Luulemmeko ehkä olevamme tärkeämpiä kuin olemmekaan?\\\"
- Kaija Juurikkala

Ohjaus: Kaija Juurikkala
Kuvaus: Marita Hällfors
Kuvaussihteeri, rekvisitööri & puvustaja: Anu Hukka
Äänittäjä: Laura Kuivalainen
Ääni-assistentti: Ilkka Kiukas
Kamera-assistentti, valaisija, still-kuvaaja: Jari Kivelä
Leikkaaja: Kauko Lindfors
Tuotantopäällikkö & järjestäjä: Suvi Soitinaho
Tuottaja: Outi Rousu
Vastaava tuottaja: Jouko Aaltonen
Tuotanto: Illume Oy
Tuotantotuki: AVEK & Suomen elokuvasäätiö, yhteistyössä Yleisradio TV 1 Yhteistuotannot

3D-animaatio ruudunsäästäjähahmosta, joka herää eloon ja yrittää ottaa kontaktia fyysiseen maailmaan.

Ohjaus: Jouni Karttunen, Lauri Warsta, Jani Honkakoski
Käsikirjoitus: Honkakoski, Karttunen, Warsta
Kuvaus ja editointi: Jani Honkakoski
Tuotanto: POEM/DDW1

Multimediateoksen ensimmäinen ja toinen vaihe. Saamen kulttuuri esittelevä multimediateos, jossa sisältöä lähestytään kielen kautta.

Ohjaus: Klemetti Näkkäläjärvi
Käsikirjoitus: Klemetti Näkkäläjärvi
Kuvaus ja Leikkaus: Markku Kauranen

Kertomus pienen kylän jääkiekkojoukkueen matkasta kohti puulaakisarjan loppuottelua.

Ohjaus Lauri Haukkamaa. Käsikirjoitus Lauri Haukkamaa. Kuvaus Jussi Korva. Musiikki Nemeh\\\'s O.D.. Leikkaus Mari Hiljanen. Äänisuunnittelu Olli Linna, Juha Linna. Rooleissa: Ville-Tuomas Särkilahti, Janne Rauhala, Santtu Karppinen, Mari Aarni, Paavo Pyykkönen, Mika Räinä. Tuotanto Essi Haukkamaa.

Joutilaat on elokuva nuorten miesten pitkistä kesäisistä päivistä, yöttömistä öistä, pakkasenpuremasta pilkkimisestä, joutilaan elämästä päivästä toiseen, vuodenajasta toiseen. Elokuvan nuoret, Lötkö, Hapa ja Bodi ystävineen eivät kuitenkaan ole valinneet elämäntapaansa, vaan Kainuun suurtyöttömyys on heidät siihen ajanut. Vaihtoehtoina joutilaalle elämälle on muuttaa avarista luonnonmaisemista ruuhkasuomeen ja jättää ystävät ja perhe.

Ohjaus ja käsikirjoitus: Susanna Helke, Virpi Suutari
Tuottaja: Ulla Simonen
Kuvaus: Harri Räty
Leikkaus: Kimmo Taavila
Äänisuunnittelu: Pekko Pesonen
Tuotantoyhtiö: Kinotar Oy

Tuotanto: Kinotar Oy

Jatkosodan ensimmäiset päivät kesällä 1941. Nuoren luutnantti Perkolan osasto saa käskyn siirtyä ensilinjaan, Repolan kylään. Sinne on komennettu myös hänen kihlattunsa, lotta Kaarina Vainikainen. Perkola pyytää aseman uhanalaisuuteen vedoten Kaarinan palauttamista takalinjaan, johon hänen esimiehensä suostuukin. Rakastavaisten jälleennäkemisen ilo jää lyhyeksi. Kaarina lähtee haavoittuneiden kuljetusautolla linjojen taakse ja Perkola lähtee suorittamaan vaarallista tiedustelutehtävää venäläisten puolelle. Sitten Perkola saa esikunnasta tiedon, että venäläiset partisaanit ovat tuhonneet kuljetuskolonnan. Suruviestin myötä alkaa Perkolan henkilökohtainen sota.

Elokuva kuvattiin Kajaanissa, Pudasjärvellä, Ristijärvellä, Puolangassa, Hyrynsalmella ja Paltamossa.

Ohjaus: Olli Saarela
Tuottaja: Marko Röhr, Ilkka Y.L Matila
Käsikirjoitus: Antti Tuuri, Olli Saarela
Kuvaus: Kjell Lagerroos
Äänitys: Kyösti Väntänen
Leikkaus: Jukka Nykänen, Riitta Poikselkä, Juha Antti-Poika
Lavastus: Pertti Hilkamo
Tuotanto: Matila Röhr Productions Oy

Ohjaaja kertoo etsivänsä täydellistä sukanhukkaajaa. Sellainen löytyy eripari-kengissä aikoinaan esiintyneestä Pertti Paasiosta, entisestä ulkoministeristä ja SDP:n puheenjohtajasta. Työryhmä miettii minkälaisen lähettimen sukkaan voisi asentaa ja minkälainen laite sukan seurantaan tarvitaan. Ohjaaja esittelee Paasiolle laitteen, jota mies heti kokeilee kotonaan. Ohjaaja tekee ovelta ovelle-tutkimusta myös belgialaisissa kodeissa.

Dokumentti kertoo suurimmilta osin euroedustaja Paasion työstä Euroopan unionin parlamentissa.

Elokuvaa on kuvattu Oulunsalossa.

Ohjaus: John Webster
Tuottaja: Heta Koppelomäki, Mikael Wahlforss
Kuvaus: Tuomo Virtanen, Pekka Uotila, Louis Philippe Capelle, Tony Malamateolis
Äänitys: Kyösti Väntänen, Pietari Koskinen, Toni Laine, Niko Paakkunainen, Dimitri Haulet, Paul Haymans
Leikkaus: Riitta Poikselkä
Tuotanto: Epidem Oy, Hot Rats Productions Oy

Taiteilija Kiia Saari näkee kotikyläänsä sijoittuvia painajaisia. Kai-Petteri Korpi noutaa Kiian Kajaanin lentoasemalta kirkonkylään, missä taiteilijan on alettava luomaan kirkon taideteoksia. Unissa Kiia näkee tapahtumia lapsuutensa seuroista, joissa hänen isänsä saarnasi. Kiian isä teki itsemurhan Kiian ollessa 4-vuotias. Pappi Sulo Salo tapaa Kiian kirkossa.

Kiian unessa kyläläiset Sarin isän johdolla vetävät kirouksia langettavan Martin hirteen. Kiian kysyessä Sulolta isänsä kohtalosta, Sulo sanoo Pirunperän lepäävän syyllisyyden päällä, mutta ei halua puhua kuolleista pahaa. Kiia esittelee patsaat, Korpin pariskunta järkyttyy. Koo-Peen mielestä huorintekijä Sarista on tehty enkeli ja hyväntekijä Martista piru. Sulo alkaa yhtäkkiä saarnata ja yrittää tappaa Kiian työntämällä hänet päin alttariteoksen tukirautoja. Musta koira hyökkää sulon kimppuun ja Sulo perääntyessään raudat lävistävät miehen ruumiin. Koira muuttuu Martiksi, joka puhkaisee Kiian silmän sormellaan.

Elokuvaa on kuvattu Kajaanissa, Paltamossa, Ristijärvellä, Hyrynsalmella.

Ohjaus: Atro Lahtela
Tuottaja: Johannes Lassila
Käsikirjoitus: Atro Lahtela, Iiro Küttner
Kuvaus: Tahvo Hirvonen
Äänitys: Antti Sipilä
Leikkaus: Kimmo Taavila
Lavastus: Marjaana Rantama
Tuotanto: Talent House Oy

Elokuvan päähahmoja ovat Rui, Salla, Lauri ja Mervi. Kertoja kertoo Ruin lähteneen laivalla 50 vuotta sitten Afrikkaan, mutta myrskyssä laiva eksyi ja rantautui lähelle Rio de Janeiroa. Siellä Rui tapasi Sallan, johon rakastui. Salla kuitenkin katosi viestiä jättämättä.

Merimies Rui saapuu laivalla Helsinkiin. Satamassa Rui tapaa jälleen Sallan. Mervi lähtee lappiin isänsä Laurin luo ja saa matkaansa Sallan ja Ruin. Salla kertoo Ruille tämän olevan Laurin isä. Rui suuttuu ja lähtee, Salla haukkuu häntä pelkuriksi. Mervi ja Salla jatkavat matkaa kahdestaan, mutta poliisi on ottanut Ruin kiinni puutteellisten papereiden vuoksi. Mervi löytää poikaystävänsä Maken baarista ja kertoo olevansa raskaana. Seurue pääsee matkailuautolla perille, missä Rui kertoo Laurille menevänsä Sallan kanssa naimisiin. Salla kertoo Laurille Mervin olevan raskaana, jonka Lauri yrittää pakottaa tekemään abortin. Mervi uhkaa hypätä avolouhokseen. Lauri ryntää perään, mutta tippuu reunan yli. Viime hetkellä Rui saa miehen nostetuksi ylös.

Elokuvaa on kuvattu Lumijoella.

Ohjaus: Pia Tikka
Tuottaja: Mika Kaurismäki
Käsikirjoitus: Eeva Tikka, Pia Tikka
Kuvaus: Olli Varja, Jacques Cheuiche
Leikkaus: Kimmo Taavila, Pia Tikka
Lavastus: Aleksi Salmenperä
Äänisuunnittelu: Pekka Karjalainen, Kauko Lindfors, Seppo Vanhatalo/Kikeono Film Sound Oy
Tuotanto: Oblomovies Oy, Marianna Films Oy
Osatuotanto: Yleisradio/TV1/Eila Werning

Elokuvassa mies juoksee metsittynyttä asfalttisuoraa pitkin ja luettelee numeroita hengästyneenä, pysähtyy ja juoksee paikallaan. Nahkatakkiin ja ajokypärään sonnustautunut nainen kävelee tehdasalueella. Mies kaataa ämpäristä vettä radalle. Lähettäjä valmistautuu lähettämään lähtöviivalle asettuneet romuralliautot.

Mies ja nainen istuvat autossa, jonka tuulilasiin iskeytyy sadepisaroita. Nainen sanoo: ”Sulla on asfalttia perseessä. Naiskuljettaja romuttaa lisää autoja. Nainen ja mies istuvat autossa. Nainen riisuu kypäränsä ja katsoo mieheen, joka häviää näköpiiristä. Nainen nousee autosta romuttuneiden autojen keskelle ja lähtee. Nainen kävelee varaston halki ja häviää hänkin.

Elokuvassa on käytetty arkistomateriaalia, joka on kuvattu Pihtiputaalla, Kärsämäellä ja Limingassa.

Ohjaus: Ilppo Pohjola
Tuottaja: Ilppo Pohjola
Käsikirjoitus: Ilppo Pohjola, Harry Gamboa Jr.
Kuvaus: Arto Kaivanto, Ilppo Pohjola
Äänitys: Laura Kuivalainen, Andrew Roth, Kerry Rose
Leikkaus: Heikki Salo
Lavastus: Kimmo Viskari
Tuotanto: Kristallisilmä Oy

Elokuva Tas-joen varrella asuvasta Selkup-kansasta. Tolkan kylä Krasnoselkupin kunnassa on perustettu 1922. Kylä kasvaa, sillä selkupit ovat siirtymässä metsistä kyliin, joissa öljyntuotanto tarjoaa palkkatyötä. Elokuvassa seurataan Kalinin viisilapsisen selkuperheen elämää.

Elokuvaa on kuvattu Kestilässä.

Ohjaus: Markku Lehmuskallio, Anastasia Lapsui
Tuottaja: Tuula Söderberg
Suunnittelu: Markku Lehmuskallio
Kuvaus: Markku Lehmuskallio
Äänitys: Anastasia Lapsui
Leikkaus: Markku Lehmuskallio, Anatasia Lapsui
Tuotanto: Jörn Donner Productions Oy

12-Vuotias Tomi muuttaa eläintutkijaisänsä Olli Oksan kanssa. Isän työnä on palauttaa Leevi-ilves takaisin luontoon. Poromiehet eivät kuitenkaan pidä pedosta, joka uhkaa heidän omaisuuttaan. Tiedotustilaisuudessa poromies Kalle Pokka nousee vastustamaan Ollia jo ennen kuin Olli ehtii esittää asiansa. Ilves aiotaan myydä turkkilaiseen eläintarhaan. Eläintarhan johtaja kuitenkin suostuu vielä yhteen testiin, jos ilves ei opi saalistamaan itse se myydään.

Ilves kuitenkin epäonnistuu saalistuskokeessa. Tomi kuitenkin onnistuu vapauttamaan ilveksen sitä kuljettavasta kuorma-autosta. Eläintentäyttäjä Hermanni Haapala lähtee yhdessä Joukon kanssa ilvesjahtiin. Haapalan koira jäljittää ilveksen, ilves kuitenkin onnistuu vahingoittamaan Haapalan koiraa niin, että Haapala joutuu lopettamaan sen. Haapala löytää ilveksen ja aikoo ampua tämän, mutta Tomi hyökkää tämän kimppuun. Ravistellessaan poikaa irti, ilves hyökkää Haapalan kimppuun ja he tipahtavat rotkoon. Tomi vie Haapalan hoitoon sairaalaan.

Tomi on lähdössä ilveksen kanssa. Haapala toteaa ilveksen olevan Tomin. Tomi vie ilveksen luontoon ja päästää tämän vapaaksi.

Elokuvaa kuvattiin Pudasjärvellä.

Ohjaus: Raimo O. Niemi
Tuottaja: Hannu Tuomainen
Käsikirjoitus: Ville Suhonen, Martin Daniel
Kuvaus: Kari Sohlberg
Äänitys: Kyösti Väntänen
Leikkaus: Jukka Nykänen
Lavastus: Pertti Hilkamo
Tuotanto: Wildcat Production Oy
Osatuotanto: Balboa 2, Samsa Film, Filmikonttori Oy, Cinemaker

Elokuva kertoo arkistodokumentein ja haastatteluin juutalaisten historiasta Suomessa II maailmansodan aikana. Kertoja käy läpi juutalaisten tulon Suomeen Venäjän armeijan mukana. Haastateltavat muistelevat juutalaisten vaikeuksista sota ajan Suomessa, kuinka juutalaisille oli kova pala taistella jatkosodassa saksalaisten rinnalla.

Elokuvassa on käytetty arkistomateriaalia, joka on kuvattu Oulussa.

Ohjaus: Taru Mäkelä
Tuottaja: Lasse Saarinen
Käsikirjoitus: Taru Mäkelä
Kuvaus: Jouko Seppälä
Äänitys: Ulla Turunen
Äänisuunnittelu: Tuomas Järnefelt
Leikkaus: Tuula Mehtonen, Taru Mäkelä
Tuotantoyhtiö: For Real Productions
Osatuotanto: Yleisradio Oy/TV2/Jarmo Jääskeläinen

Television uutistenlukija kertoo suomalaisen rekka-autoilija Reino Laakson joutuneen vaikeuksiin luxemburgilaisella raja-asemalla. Luxemburgin hallituksen ministeri pyyhkii takapuolensa suomalaisten valituksella, lisäksi muutkin ministerit häpäisevät suomalaisia sahaamalla suksen poikki, töhrimällä Sibeliuksen kipsikuvaa ja repimällä jääkiekkomaajoukkueen pelipaidan. Sikaria tuprutteleva Majava kutsuu armeijan erikoisjoukot Ketun, Rusakon ja Ilveksen päämajaan, jossa he saavat tehtäväkseen iskeä Luxemburgiin. Laskeuduttuaan Luxemburgiin, he joutuvat heti tulituksen kohteeksi ja yksi heistä toteaa sen olevan aika rallia, jolloin Ilves kertoo mitä oikea ralli on.

Sotilaat pelaavat juoksuhaudassa jääkiekkopeliä ja muistelevat erästä ottelua. Valmentaja esittelee pukuhuoneessa sotaisan pelistrategian. Ulkomaalaisvahvistus Mr. Beginning tekee maalin, mutta raivostuu kun joukkueen valmentaja flirttailee hänen vaimonsa kanssa. Juopunut valmentaja erottaa vahvistuksen, mutta ei onnistu tekemään vaikutusta Beginningin vaimoon. Valmentaja päättää mennä itse kentälle ja tulee taklatuksi laitaa vasten ja hänet viedään pois paareilla.

Korsussa Kettu esittelee päivän aterian, kun hän kertoo Speedyn ja Sakun koulunkäynnistä. Biologian tunnilla opettaja hermostuu Speedyn ja Sakun metelöintiin ja ajaa syyttömän Samin ulos luokasta. Puutyön oppitunnin päätyttyä Speedy ja Saku esittelevät opettaja Soikkelille tekemäänsä ruumisarkkua. He sulkevat opettajan sisään ja soittavat kappalettaan Tuomiopäivä loppumattomalla kasetilla. Pojat menestyvät viehättävän ruotsin opettajan opetuksessa ja koulun päätyttyä haluaisivat antaa opettajattarelle lahjan, mutta näkevät hänen menevän kuorma-auton kyytiin.

Luxemburgin armeija hyökkää panssarivaunuilla, jotka pääsevät puolustuksen läpi sinkojen unohduttua kotiin. Vaunun luukusta kuitenkin ilmestyy suomalaisen viihdytyskiertueen esiintyjät. He antavat sotilaille kasetin joka sisältää kauhutarinan nimeltä Lakaisijat. Siinä herra ja rouva Maakanen joutuvat odottamaan hotellihuonettaan, koska siivoojat Otto ja Verneri ovat vasta tulossa sinne. Huoneen saatuaan Maakaset haluaisivat rakastella, mutta hotellinomistaja Sika keskeyttää heidät tarjoillakseen myrkkysherryä. Myrkytyksen epäonnistuttua Sika keskeyttää rakastelun uhkaamalla heitä pistoolilla, jolloin Verneri ja Otto tulevat huoneeseen. Sika laukaisee pistoolin Verneriä ja Ottoa kohti, Verneri ottaa luodin kiinni ja sinkoaa sen takaisin, osuen Sikaa otsaan. Lopussa siivoojat ja Maakaset juhlivat, mutta ullakolla raahattu Sika avaa silmänsä luoti otsassa.

Korsussa Mauno Ahonen saa tiedon sodan loppumisesta. Ahonen todistelee miehille, ettei sota ollut turha. Aseiden vaiettua miehet menevät niitylle.

Elokuvan rallin lähtö on kuvattu Oulussa.

Ohjaus: Matti Grönberg
Käsikirjoitus: Heikki Hela, Timo Kahilainen, Heikki Silvennoinen
Tuottaja: Claes Olsson
Editointi: Jari Innanen
Äänitys: Tom Forsström

Elokuva kertoo Petsamolaisesta nikkelikaivoksen ja patruunatehtaan omistaja Arno Jurmalasta. Eletään 1930-luvun loppua ja aseteollisuus kukoistaa ja tarvitsee nikkeliä. Pohjoisessa valmistaudutaan Jurmalan syntymäpäiväjuhliin. Vieraina on kansainvälisiä liikekumppaneita Englannista, Espanjasta, Saksasta, Neuvostoliitosta ja muista Pohjoismaista. Yhden vieraista väitetään olevan ruotsalainen Liljeroos, joka yrittää juonitella Jurmalaa vastaan. Isännän käskystä petlliseksi epäilty otetaan kiinni ja sidotaan järven jäälle maalitauluun, johon muut vieraat tietämättään ammuskelevat.

Sodan sytyttyä Pohjoinen yhdyskunta on vuorotellen saksalaisten ja neuvostoliittolaisten hallussa ja Jurmala käy kauppaa kummankin kanssa. Sodan päätyttyä vierailee Neuvostoliitossa ja hänelle järjestetään vuodekumppaniksi nuori neitsyt Olga, joka tulee raskaaksi ja Jurmala elättää häntä salaa. Jurmala lähettää vaimonsa Lisan saksaileiseen kylpylään, mutta hänen veneensä räjähtää pian matkaan päästyään. Jurmala ottaa Olgan ja lapsen luokseen asumaan. Jurmala jatkaa nikkelikauppaa ja lupaa, että nikkeliä riittää myös uusille ystäville ja tovereille.

Elokuvaa on kuvattu Oulun kaupungintalolla.


Ystävät toverit -elokuva on miltei moraliteetiksi luonnehdittava kertomus rahan vallasta ja ahneudesta kaiken tuhoavine seurauksineen. Se on myös kannanotto luonnon riistoa vastaan. Elokuva kertoo fiktiivisen tarinan nikkelikeisari Jurmalasta ja hänen lapsettomuudesta kärsivästä narkomaanipuolisostaan. Nikkelipatruunan suureellisista syntymäpäiväjuhlista liikkeelle lähtevä kertomus sijoittuu toisen maailmansodan alle ja sen pyörteisiin Ruijan rantaan. Jäämeren rannikon nikkelikaivoksen omistaja käy kauppaa natsi-Saksan, Neuvostoliiton ja skandinaavisten naapurimaiden kanssa aina sen mukaan, miten politiikan tuulet vaihtuvat. Sodan mentyä hänen puheillaan ovat heti uudet asiakkaat. Elokuvan juoni sivuaa jonkin verran Petsamon suurta vakoilujuttua, josta Skiftesvik on kirjoittanut muutakin.

Vaikkei Skiftesvik olekaan koskaan asunut Petsamossa, hän sanoo tuntevansa voimakasta yhteyttä alueeseen. Näin kenties siksi, että hän kuuli lapsuudenkodissaan puhuttavan paljon Petsamosta, jossa hänen mummonsa ehti olla siirtolaisena kolmen pienen tyttärensä kanssa talvisodan alla. Elokuvaan hän ei sukunsa tarinaa kuitenkaan kirjoittanut, vaan otti siitä aineksia ensin novelliinsa ”Petsamon kultatynnyri” (1991) ja myöhemmin näytelmäänsä Nikkelikukka (2004).

Ystävät, toverit oli valmistuttuaan kallein suomalainen elokuva. 16 miljoonaa markkaa maksanutta elokuvaa kuvattiin kolme vuotta yhteispohjoismaisena tuotantona Suomessa, Norjassa, Neuvostoliitossa ja Virossa.

Tämä kansainvälinen suurelokuva sai ensi-iltansa joulukuussa 1990, TV2:ssa se on esitetty kolme kertaa. Elokuvan käsikirjoitus syntyi Joni Skiftesvikin ja ohjaaja-tuottaja Rauni Mollbergin yhteistyönä. Skiftesvik on kritisoinut Mollbergia siitä, että tämä muutti yksipuolisesti käsikirjoitusta, jätti kokonaisia kerronnan tasoja ja teemoja toteuttamatta ja toi elokuvaan groteskeja, jopa inhonaturalistisia sävyjä. ”Koskaan ylitseni ei ole kävelty niin pahasti kuin tässä elokuvassa”, Skiftesvik sanoo.

Nikkelipatruuna Jurmalaa esittää virolainen Mikk Mikiver ja hänen vaimoaan ruotsalainen Stina Ekblad. Koskettavan roolityön tekee Paavo Liski (Kaakamo). Elokuva palkittiin Belgian Bruggessa järjestetyillä Pohjoismaisen elokuvan festivaaleilla. Tom Hamberg sai Jussi-patsaan elokuvan lavastuksesta.

Ohjaaja: Rauni Mollberg
Tuottajat: Rauni Mollberg, Katinka Faragó
Käsikirjoitus: Rauni Mollberg, Joni Skiftesvik
Lavastus: Tom Hamberg
Kuvaus: Kjell Lagerroos
Editointi: Kaie-Ene Rääk
Musiikki: Kari Rydman
Tuotanto: Filmi-Molle Oy/SES/Yleisradio/Finnkino/Svenska Filminstitutet

Oulu, kesäkuu 1986. Mikan äiti Elli menee naimisiin Kurkelan kanssa, joka on istuu linnassa taposta. Mika ei pidä äidin uudesta sulhasesta ja ei suostu kättelemään tätä häissä. Mika pääsee opiskelemaan Helsinkiin teknilliseen korkeakouluun. Elli ostaa pojalleen yksiön Helsingin Merihaasta. Helsingissä Mika törmää sattumalta Ullaan, tyttöön jonka kanssa hän kävi yhdessä koulua. Ulla pyytää Mikaa ottamaan hänet luokseen asumaan siihen asti, kunnes löytää uuden paikan. Nuorten välille kehittyy suhde.

Oulussa käydessään Mika kuulee Kurkelan käyvän yhä väkivaltaisemmaksi. Elli pyytää Mikaa vaihtamaan opiskelupaikkansa kotikaupunkiin, mutta Mika kieltäytyy. Mika kuulee puhelinvastaajastaan Ellin hätääntyneen avunpyynnön ja lähtee hetken epäröityään Ouluun. Elli kuitenkin on ehtinyt pyytää apua veljeltänsä, joka on palkannut Härkösen tappamaan Kurkela. Mikan palatessa, Härkönen on ehtinyt jo hukuttaa Kurkelan ammeeseen. Juuri kun Mika on palaamassa Helsinkiin, Härkönen soittaa ja vaatii rahaa. Mika hommaa aseen ja vie Härkösen keskelle erämaata. Ulla tulee hakemaan Mikan takaisin Helsinkiin, ja juuri kun he ovat astumassa junaan, Kurkelan ruumis löytyy satamasta. Mika hyppää viime hetkellä pois junasta ja menee takaisin autoon, jossa Elli toteaa, etteivät he vankilaan mene. Äiti ja poika ajavat auton mereen ja Ulla matkaa yksin Helsinkiin.

Elokuvaa on kuvattu Oulussa.

Ohjaus: Ilkka Järvi-Laturi
Tuottajat: Heikki Takkinen, Lasse Saarinen
Käsikirjoitus: Annina Enckell, Ilkka Järvi-Laturi, Outi Nyytäjä
Leikkaus: Tuula Mehtonen
Äänitys: Hannu Koski
Kuvaus: Kjell Lagerroos

Jatkoa Elämän Vonkamies elokuvalle. Eletään 1930-lukua. Päätalon perheen elatus on kunnan vastuulla, koska perheen isä Herkko on Oulussa mielisairaalassa. Riitu haluaisi miehensä kotiin, mutta lääkäri ei päästä Herkkoa lähtemään. Kalle on innokas lukija ja kirjoittaja ja tilaa Mika Waltarin oppaan aiotko kirjailijaksi? Herkko palaa kotiin yhä luulosairaana ja pahantuulisena.

Kalle lähtee savotalle tukkitöihin. Kalle uupuu työstä ja palaa kotiin itku kurkussa. Herkko viedään pakkotyöhön, koska hän ei suostu vapaaehtoisesti lähtemään eikä kunnanlääkäri löydä Herkon väittämää keuhkotautia. Kalle ostaa kumiteräiset saappaat ja lähtee parkkuutyöhön. Työmaalla Kalle tapaa Hiltu-Jakin, joka kertoo Riitun synnyttäneen tyttövauvan. Kalle kutsutaan Itäpäähän töihin, ja palkaksi hänelle luvataan hevonen lainaksi töitä varten. Kalle lähtee isänsä ja pikkuveljensä Mannen kanssa metsätöihin syksyllä 1939. Herkko pyytää Kallea pysymään kotona kunnes toiset lapset ovat kasvaneet. Kalle lopulta kyllästyy siihen, että isä motkottaa koko ajan hänen lukemisistaan. Kalle lähtee suutuksissaan työmaalta.

Nuoruuteni Savotat jatkaa Kalle Päätalon omaelämänkerta elokuvaa Elämän Vonkamies. Elokuva on kuvattu Taivalkoskella.

Ohjaus: Mikko Niskanen
Käsikirjoitus: Mikko Niskanen, Harry Lewing, Ilkka Järvi-Laturi
Kuvaus: Pertti Mutanen
Äänitys: Ossi Viskari, Johan Hake
Leikkaus: Eva Jaakontalo
Lavastus: Aarre Koivisto
Rekvisiitta: Timo Jyllikoski
Musiikki: Markku Suominen, Pekka Siistonen
Tuotantopäällikkö: Juhani Jotuni
Tuotanto: Marko Röhr

Eletään 1920-luvun alkuaikoja. Elämä on karua. Kylän halki virtaava Iijoki on antanut uittojen aikoina tienestiä maanviljelyksen lisäksi. Herkko ja Riitu Päätalo rakentavat Iijoen rantaan pirttiä. Savotassa Herkko menettää ennakkona saamansa rahat korttipelissä ja livahtaa yöllä yksin raatamaan. Kallen kasvaessa toiselle kymmenelle hänet valtaa pelihimo. Kalle varastaa isänsä lompakosta rahaa maksaakseen pelivelkoja kavereilleen. Uitossa Kalle kuulee, että isä on viety köysissä Ouluun mielisairaalaan.

Elämän Vonkamies kertoo Kallen, tulevan kirjailijan tarinan perheen huoltajaksi isänsä Herkon sairastuttua. Kallen on lähdettävä uittotöihin perheensä toimeentulon turvaamiseksi.

Elämän Vonkamies perustuu Kalle Päätalon Ii-jokisarjan romaaneihin Huonemiehen poika, Tammettu virta ja Kunnan jauhot. Elokuvaa on kuvattu Taivalkosken Jokijärven kylässä

Käsikirjoitus: Paula Virras, Kalervo Lehti, Eero Marttinen, Panu Rajala, Maija-Leena Ervasti
Tuotannonjohto: Jukka Mäkelä
Ohjaus: Mikko Niskanen
Tuotantopäällikkö: Kalevi Korte
Kuvaaja: Pertti Mutanen
Äänittäjä: Seppo Anttila
Kuvauspäällikkö: Jorma K. Lehtonen
Musiikki: Jani Uhlenius

Joel Ström on kuuromykkä taidemaalari. Hänen luomistyötään säestää kaksi hahmoa, joita muut aikuiset ei näe, selloa soittava Johannes sekä viittomakieltä käyttävä Aino. Änkyttävä pientilan tytär Kerttu haluaa Joelin miehekseen.

Joelin isän kuoltua talvella metsätöissä, tämä ilmestyy Joelille ja sanoo elämän maan päällä olleen ihanaa, mutta myös ainaista huolehtimista puukaupoista, hallasta ja toimeentulosta. Kerttu kertoo Joelin äidille odottavansa Joelin lasta. Joel ja Kerttu viettävät häitään, Joel lähettää Kertun muotokuvan näyttelyyn tämän vastustuksesta huolimatta. Joelin taulut ovat esillä näyttelyssä, taidekauppias pyytää Saaraa järjestämään tapaamisen Joelin kanssa. Joelin ja Kertun lapsi kastetaan ja Joel näkee itsensä samassa veneessä, jossa näki Ainon alussa.

Elokuvan taidenäyttely on kuvattu Oulun taidemuseossa Asemakadulla.

Tuotanto: Gironfilmi Oy
Tuottaja: Markku Lehmuskallio
Ohjaus: Markku Lehmuskallio
Käsikirjoitus: Helmi-Paula Pulkkinen, Niilo Hyttinen, Markku Lehmuskallio
Kuvaus: Pekka Martevo; Markku Lehmuskallio
Äänitys: Antero Honkanen
Leikkaus: Juho Gartz
Musiikki: Pekka Jalkanen

Elokuva kertoo Giancarlo Rossosta, joka ei haluaisi jatkaa työtänsä palkkamurhaajana, koska he veivät hänen naisensa Marjan häneltä. Pakon edessä hän kuitenkin hyväksyy uuden tehtävänsä ja matkustaa suomeen. Helsingissä hän saa aseen ja tehtävän, tappaa Marja. Etsiessään Marjaa hän tapaa Marjan veljen Martin. Martti hankkii romuttamosta auton, jolla he ajavat Rosson kanssa kohti pohjoista etsien Marjaa. Ilman riitelyä matka ei kuitenkaan onnistu. Aikansa riideltyään miehet löytävät yhteisen sävelen laulaessaan kumpikin omalla kielellään: ”Olen suomalainen – Sono italiano”.

Matkalla miehet ryöstävät pankin ja Martti kertoo juopuneelle Rossolle, että Marja yhä rakastaa tätä. Miehet yllätetään yön pimeydessä ja Martti ammutaan hengiltä. Rosso jatkaa päämäärättömästi matkaansa ja toivoo, että poliisit pysäyttäisivät hänet. Yöllä Rosso näkee painajaista, jossa kulkee Marjan äänen johdattelemana hämärässä luolassa. Nähdessään Marjan tuhoutuneet kasvot hän ampuu, herää unestaan ase kädessään ja ammuskelee hotellihuoneessaan. Rosso yrittää ryöstää pienen pankkikonttorin, mutta virkailija ampuu häntä. Rosso kouraisee tukun rahaa ja lähtee. Lopussa Rosso istuu pizzeria Rossossa, kun poliisit tulevat ja ampuvat hänet.

Elokuvaa on kuvattu Raahessa ja Pattijoella.

Ohjaaja: Mika Kaurismäki
Käsikirjoitus: Dante Alighieri, Aki Kaurismäki

Elokuva kertoo Viitaniemen kylän asukkaista. Ovaskaisen emännästä, hänen miehestään ja Lassi-pojasta, pontikkaa keittävästä leskimiehestä Jukka Ruskasta, joka on vuosikaudet kosiskellut kyläkaupan Hellää sekä poikamiesisäntä Unto Puumalaisesta. Jukan mielestä Unton tulisi hommata akka taloon. Unto laittaa ilmoituksen lehteen henkilökohtaista palstalle.

Unto, Jukka ja Lassi käyvät maatalousnäyttelyssä, jossa etsitään tietokoneella maatiloille emäntiä. Haku ei tuota tulosta, sen sijaan Unto saa paljon vastauksia lehti-ilmoitukseensa. Lassi tapaa lehti-ilmoituksen kautta kaupungissa asuvan Linnean, jolla on ennestään kaksi lasta ja joka kaipaa maalle ”pehmeämmän teknologian” pariin. Unton Olga-tädin kuoltua Unto menee naimisiin pankkivirkailija Liisa Haapalaisen kanssa. Häissä Unto ei lähde ryypylle Jukan kanssa ja humalainen Jukka ajaa moponsa jokeen ja hukkuu. Liisa kertoo odottavansa lasta Untolle, josta Unto ilahtuu.

Elokuvaa kuvattiin Oulussa Raksilan urheilukeskuksessa.

Tuotanto: Oy Kinosto
Osatuotanto: MTV Oy
Tuotannonjohto: Jukka Mäkelä
Ohjaus: Edvin Laine
Käsikirjoitus: Seppo Lappalainen
Kuvaus: Olavi Tuomi
Äänitys: Hannu Koski, Ossi Viskari; Jussi Ikonen (tv-versio)
Leikkaus: Juho Gartz
Lavastus: Jorma Lindfors
Musiikki: Risto Hiltunen
Kertoja: Edvin Laine

Elokuva kertoo Ilari Aution eli Ilen tarinan. Ile on lääkäriksi aikova abiturientti. Ile kuulee kaupungin kaduilla viidakon ääniä. Joululoman alkaessa Ile pyytää kaveriansa Tanjaa kanssaan maalle, mutta Tanja kertoo olevansa koko loman töissä. Ravintolassa Ile keskustelee ystävänsä Klasun kanssa ja Tanjan tullessa pöytään Klasu yrittää vain tehdä vaikutuksen Tanjaan. Ile suivaantuu tästä ja lähtee toisen naisen kanssa.

Ylioppilaskirjoituksissa Ile polttaa tupakkaa ja pelaa koripalloa toisten keskittyessä kokeisiin. Ylioppilasjuhlia vietetään suuressa hallissa, joka on vuorattu Ilen kuvilla ja häntä ylistävillä iskulauseilla. Ilen suunnatessa pistoolia ohimolle, sisään ratsastaa joukko vähäpukeisia naisia. Ile hyppää hevosen selkään ja ratsastaa pois juuri kun halli sortuu. Hänet pudotetaan Havis Amanda suihkulähteeseen, jonne hän jää istumaan ja kolikoita keräämään.

Elokuvaa on kuvattu Kalajoen hiekkasärkillä.

Tuotanto: Elokuvatuottajat Oy
Tuotannonjohto: Claes Olsson, Matti Penttilä
Ohjaus: Janne Kuusi
Käsikirjoitus: Harri Sirola, Janne Kuusi; Jussi Parviainen (dramaturgi), Alkuperäisteos: Harii Sirolan romaani Abiturientti, 1980
Kuvaus: Tahvo Hirvonen
Äänitys: Mikael Sievers
Leikkaus: Anne Lakanen
Lavastus: Erkki Saarainen
Musiikki: Pekka Rechardt

Elokuva kertoo 39-vuotiaasta arkkitehdistä Max Sjömanista ja tämän aivosyöpää sairastavasta Venla tyttärestä. Max Sjöman kirjoittaa tuleville sukupolville kirjeen joka muurataan kuparilieriössä hänen suunnittelemansa ydinvoimalan kivijalkaan. Sjöman muistelee Venlaa kirkossa ja puhuu tälle mielessään.

Venlalla on aivosyöpä joka leikataan viime hetkellä. Venla pysyy puolitoista vuotta terveenä, kunnes sairaus iskee jälleen ja leviää koko ruumiiseen. Sairaalassa isä koettaa piristää tytärtään, mutta kotona hän huutaa tuskissaan. Hän seuraa tv-ohjelmaa, jonka mukaan 250 grammaa plutoniumia riittää aiheuttamaan syövän jokaiselle maapallon asukkaalle. Venlan sädehoito jatkuu, mutta hän ei parane. Isä pesee viimeisiä hetkiä elävän Venlan ja asettuu tämän viereen itkemään.

Elokuvaa on kuvattu Oulussa Raksilassa.

Tuotanto: P-Kino Oy
Tuotannonjohto: Pekka Lehto; Pirjo Honkasalo
Ojaus: Pirjo Honkasalo, Pekka Lehto
Käsikirjoitus: Pirjo Honkasalo; Pekka Lehto
Alkuperäisteos: Reidar
Eknerin runokokoelma Efter flera tusen rad, 1974 (suom. Pentti Saaritsa)
Kuvaus: Kari Sohlberg, Esa Vuorinen
Äänitys: Johan Hake, Paul Jyrälä
Leikkaus: Pirjo Honkasalo
Lavastus: Pentti Valkeasuo
Musiikki: Matti Bergström

Mikko ja Tuomas ovat lapsuuden ystäviä, jotka elämä on ajanut erilleen. Mikko työskentelee sairaala-apulaisena Helsingissä ja Tuomas ajaa taksia Tukholmassa. Kesällä sekä Mikko että Tuomas päättävät matkata kotiseudulleen. Mikolla on mielessään nuoruudenrakastetulta Riitalta saatu kirje, johon ei ikinä vastannut. Alkon pihalla Mikko näkee viimeisillään raskaana olevan Riitan. Petteri, Mikko, Tuomas ja Einari ajavat työmaalle, missä he tuhoavat parakin ja jatkavat matkaa yhtiön toimistolle, jonka kassaholvin he tyhjentävät. Pakomatkalla auto törmää usvassa Mikon isän kaivurin kauhaan ja matka päättyy isän nostaessa liikkumattoman Mikon pois autosta.

Elokuvaa on kuvattu Kuusamossa.

Tuotanto: Sateenkaarifilmi Oy
Tuotannonjohto: Jorma K. Virtanen
Ohjaus: Tapio Suominen
Käsikirjoitus: Yrjö-Juhani Renvall, Tapio Suominen
Kuvaus: Pekka Aine, Kari Sohlbeerg
Äänitys: Olli Soinio, Tero Malmberg
Leikkaus: Tapio Suominen
Lavastus: Asko Apajalahti
Musiikki: Heikki Valpola

Vanha ja nuori pari asuttavat syrjäistä korpitaloa. Vanha isäntä näppäilee soitinta, muistelee menneitä ja miettii mitä panisi lauluun. Nuori pari tanssii polskan tahtiin. Talvisin nuori isäntä käy kokemassa ansalankansa ja saa monta riekkoa. Eräänä päivänä hän näkee hirven ja lähtee takaa-ajoon. Monen päivän jälkeen hän saa hirven tähtäimeen. Vaimo ja lämmin sauna odottavat miehen paluuta, mies panee soitoksi hirven kunniaksi. Yhtiö on sillä välin päättänyt alkaa rakentamaan metsäautotietä.

Talvella vanha isäntä kuolee. Taloon poikkeaa vieras, joka osoittautuu eräpoliisiksi ja syyttää nuorta isäntää salametsästyksestä. Keväällä eräpoliisi tuo syytteen metsästyslain rikkomisesta ja aseen laittomasta hallussapidosta ja takavarikoi aseen. Oikeus määrää heille sakot, joihin heillä ei ole varaa. Kesällä linnut pesivät autioituneen talon savupiipussa, talon katto on seulana ja lattialla on rikkoontunut kananmuna.

Elokuvaa on kuvattu Kuusamossa ja Utajärvellä

Tuotanto: Markku Lehmuskallio, Suomi-Filmi Oy, Sveriges Television Luleå
Tuotannonjohto: Markku Lehmuskallio
Ohjaus: Markku Lehmuskallio
Käsikirjoitus: Markku Lehmuskallio
Kuvaus: Markku Lehmuskallio
Äänitys: Antero Honkanen, Juhani Lihtonen
Leikkaus: Juho Gartz
Musiikki: Suomalaista kansanmusiikkia

Elokuva kertoo Koillismaasta 1960-luvun jälkeen. Sammalsuon tilalle on valmistunut uusi navetta, jonne lehmät siirretään. Auttamassa on Elma-emännän isä, Nestori Malinen. Sammalsuon vanhin tytär Kyllikki auttaa Nestorin vanhinta poikaa Teuvoa, joka on menettänyt toisen jalkansa miinan räjähdyksessä vuonna 1944. Sammalsuon isäntä Kauko osallistuu kunnallisvaltuuston kokoukseen, jonka jälkeen hän jää pankkineiti Selma Merimaan luokse. Kaukon äiti Maija kuitenkin paljastaa suhteen Elmalle. Kun Kauko aamuyöstä palaa, tunnustaa olleensa vieraissa ja vetää mukaan Elsan sodan aikaisen suhteen saksalaiseen sotilaaseen.

Kaukon vanhin poika aikoo muuttaa työn perässä Ruotsiin ja tytär Kyllikki seurustelee Mäkisen Askon kanssa. Sammalsuon ja Malisen suvut kokoontuvat yhteen jouluaterialle, ilta päättyy Nestorin kaataessa Teuvon kiljut lattialle ja Teuvon heittäessä kaikki pihalle. Kaukon veli Väinö saapuu taloon yli kymmenen vuoden poissaolon jälkeen. Väinö pyytää Kaukoa mukaan liikekumppanikseen puunkuljetukseen, mutta Kauko ei tähän suostu. Maijan kerrottua Väinölle , että hän pitää eläkerahoja käsilaukussaan. Vetoavan tarinan avulla Väinö saa haltuunsa Maijan rahat ja varastaa lisäksi Väinöltä 300 markkaa. Lopussa vietetään Askon ja Kyllikin häitä. Sammalsuot, Maliset ja Mäkiset ovat kaikki paikalla ja sovussa keskenään.

Elokuvaa on kuvattu Taivalkoskella.

Tuotanto: Fennada-Filmi Oy
Tuotannonjohto: Ilmo Mäkelä
Tuotantopäällikkö: Tellervo Ehder
Ohjaus: Edvin Laine
Käsikirjoitus: Juha Nevalainen, Edvin Laine, Kalle Päätalo
Alkuperäisteos: Kalle Päätalon romaani Mustan lumen talvi, 1969
Kuvau: Olavi Tuomi, Jussi Laine
Äänitys: Tuomo Kattilakoski
Leikkaus: Ossi Skurnik
Lavastus: Jorma Lindfors
Musiikki: Risto Hiltunen

New Yorkissa työskentelevä suomalainen YK-virkamies haluaa valaista Suomen ja Neuvostoliiton erikoislaatuisia suhteita ja kertoo tarinan Luotson kylästä Pelkosenniemellä. Karhu on tappanut lehmän ja opettaja kokoaa miehet karhunajoon. Monen turhan päivän jälkeen suurin osa miehistä luovuttaa, mutta Näljängän Sammeli ja Haatajan Einari jatkavat. Karhun sijasta he löytävät lehmän. Lehmän kaulariimun teksteistä selviää, että lehmä on nimeltään Natalia ja lähtöisin Neuvostoliitosta. Oulussa tapahtuu sekaannus ja Natalia joutuukin junaan joka menee Kostamuksen sijasta Helsinkiin. He saattavat Natalian Vainikkalan raja-asemalle, missä neuvostovaltuuskunta on vastassa. Rajalla pidetään puheita ja Natalia nousee kansojen ystävyyden symboliksi ja lopuksi tilaisuutta juhlitaan shamppanjalla.

Elokuvaa on kuvattu Oulussa, Kempeleellä, Limingassa sekä Ruukissa.

Tuotanto: CineArt Oy
Tuotannonjohto: Matti Kassila, Matti Ollila, Kari Pöyry
Ohjaus: Matti Kassila
Käsikirjoitus: Lauri Jauhianinen, Meri Kurenniemi, Olli Soinio, Matti Kassila
Alkuperäisaihe: Arto Paasilinna
Kuvaus: Esko Nevalainen
Äänitys: Hannu Koski, Tero Malmberg
Leikkaus: Tuula Mehtonen
Lavastus: Asko Apajalahti
Musiikki: Risto Hiltunen

Nivala 1930-luvun alussa, vuoden 1929 suuri pörssiromahdus New Yorkissa ulottuu myös Suomeen. Lamakausi koetteli tilallisia Pohjanmaalla, jota pahensi vielä halla, joka turmeli kylvöt. Talonpojat joutuivat ottamaan korkeakorkoista lainaa hankkiakseen rehun, siemenet ja syömäviljan. Isännät takasivat toistensa lainoja. Eläinlääkäri määrää Sigrid Ruuttusen tamman tapettavaksi. Kun Ruuttunen kieltäytyy teurastamasta hevostansa, hänet haastetaan käräjille ja hänet tuomitaan 40 päiväsakkoon. Rahattomana hänet tuomitaan 40 päiväksi vankilaan. Vihainen väkijoukko on tullut seuraamaan Ruuttusen lähtöä, ja he hyökkäävät nimismiehen kimppuun ja riisuvat hänet aseista. Pulajohtajat viruvat vankilassa, jona aikana perustetaan uusi puolue, Kansanpuolue, ajamaan pulamiesten asiaa ja vapauttamaan pulajohtajat vankilasta. Heikki Niskanen nousee eduskuntaan ja toteaa eduskunnan yhtyneen pyrkimyksiin lopettaa pakkohuutokaupat.

Elokuva on kuvattu Nivalassa, Kalajoella ja Oulussa.

Tuotanto: Käpy-Filmi Oy
Tuotannonjohto: Mikko Niskanen
Tuotantopäällikkö: Tapio Suominen
Ohjaus: Mikko Niskanen
Käsikirjoitus: Tapio Suominen, Mikko Niskanen
Alkuperäisteos: Lempi Linnan teos Konikapina, 1965
Kuvaus: Markku Lehmuskallio
Leikkaus: Juho Gartz
Lavastus: Matti Marttila
Musiikki: Jorma Panula

Koillismaa 1900-luvun alussa. Vikke Nilo on huutolaispoikana Lehvän talossa, missä häntä kohdellaan tylysti ja käytetään raskaissa töissä. Vikke putoaa uunin päältä ja on neljä vuorokautta tajuttomana. Vikke joutuu todistamaan isännän ja Manta-piian ”sylipainia” ulkoniityn ladossa. Tukkijätkänä Vikke kiertelee pohjolan uittoja ja savottoja. Hosumapalo-niminen mies houkuttelee hänet ryyppäämään ja vie ilotaloon, jota Vikke säikähtää ja karkaa. Viken uskolliseksi kumppaniksi ja repunkantajaksi vakiintuu Einari Mättö. Einari odottaa Vikkeä yli 40 asteen pakkasessa ja sairastuu tautiin joka on kuolemaksi. Vikke katuu tekoaan ja Einari väheksyy sitä, miehet heittävät sovinnolliset hyvästit. 1960-luvulla Vikke ajautuu kunnalliskotiin, johon hän ei kuitenkaan sopeudu vaan karkaa ikkunasta ja tuupertuu koivun alle, viimeisenä näkynään poro. Tarun mukaan tukkijätkä muuttuu kuolemansa jälkeen poroksi.

Elokuvaa on kuvattu Taivalkoskella.

Tuotanto: Suomi-Filmi Oy
Tuotannonjohto: Risto Orko
Tuotantopäällikkö: Kare Orko
Ohjaus: Edvin Laine
Käsikirjoitus: Kalle Päätalo, Juha Nevalainen, Edvin Laine
Alkuperäisteos: Kalle Päätalon romaanit Viimeinen savotta, 1966 ja Kairankävijä, 1968
Kuvaus: Olavi Tuomi
Äänitys: Jouko Lehmuskallio, Pertti Salo
Leikkaus: Juho Gartz
Lavastus: Jorma Lindfors, Lasse Holma
Musiikki: Harry Bergström

Pekka Halme on 37-vuotias työtön mies, joka on epäonnistunut sekä kirjailijana ja perheenisänä: lapset eivät hänestä pidä eikä vaimo ymmärrä. Eräänä iltana Pekka lähtee vaimonsa kanssa juhlimaan ja heille tulee lapsenvahdiksi Maria Virkola. Aamulla Pekka löytää ruumiin lattialta, hän ja Maria pakenevat Espanjaan. Maria taivuttaa Pekan palaamaan kanssaan Suomeen. Suomessa Pekka joutuu gangstereiden kanssa tekemisiin. Pekka matkustaa Ouluun ja löytää Marian yökerhosta ja tutustuu tämän veljeen Manuun, joka pakottaa Pekan mukaan kolmen miljoonan keikkaan. Pekka lentää pienkoneella Marian ja Manun piilopaikkaan maalle, jossa hän ampuu Manun, ottaa Marian väkisin ja kuristaa hänet.

Elokuvaa on kuvattu Oulussa Hotelli Vaakunassa ja Oulun lentoasemalla.

Tuotanto: Eloseppo Oy
Tuotannonjohto: Seppo Huunonen
Tuotantopäällikkö: Anssi Mänttäri
Ohjaus: Seppo Huunonen
Käsikirjoitus: Seppo Huunonen
Alkuperäisteos: Lionel Whiten romaani Obsession, 1962; Kohti perikatoa, suom. U. Maajärvi, 1965
Kuvaus: Kari Sohlberg
Äänitys: Ossi Viskari, Jouko Lumme, Lauri Tykkyläinen
Leikkaus: Erkki Seiro
Lavastus: Seppo Huunonen
Musiikki: Seppo Paakkunainen, Jorma Panula

Minkä kesä kastelee, sen Dry Vodka kuivaa! Seppo Huunosen ohjaama perisuomalainen roadmovie Lampaansyöjät seuraa kahden keski-ikäisen kaveruksen irtiottoa arjen aherruksen keskeltä.

Metsänhoitaja Sepe ja konttoripäällikkö Valtteri tapaavat kesälomansa aluksi Kalajoella ja käynnistävät talven mittaan suunnittelemansa operaation lampaansyöjät. Sepe vaihtaa auton rekisterikilvet, he löytävät laiduntavat lampaat ja Valtteri ampuu niistä yhden. Valtteri ja Sepe lähettävät isännälle 150mk postiosoituksen, jonka Sepe jalkien peittämiseksi on täyttänyt konttoriliikkeen kirjoituskoneella. Valtteri ampuu toisen lampaansa. Paluumatkalla he ajavat lampaan yli, miehet säikähtävät tekosiaan ja heittävät lampaan tuhon jokeen. Lopuksi miehet juopottelevat sorakuopassa, jonne ovat telttansa pystyttäneet ja toteavat elämän olevan jällen mallillaan.

Elokuvaa on kuvattu Kalajoella, Oulussa ja Kuusamossa.

Tuotanto: Filmi-Ässä Oy
Tuotannonjohto: Seppo Huunonen
Tuotantopäällikkö ja tuottaja: Jaakko Talaskivi
Ohjaus: Seppo Huunonen
Käsikirjoitus: Seppo Huunonen, Pekka Hakala, Veikko Huovinen
Alkuperäisteos: Veikko Huovisen romaani, 1970
Kuvaus: Kari Sohlberg; Risto Inkinen, Esko Jantunen, Pentti Auer
Äänitys: Paul Jyrälä, Pekka Lehto
Leikkaus: Erkki Seiro
Lavastus: Oskari Markkanen, Seppo Huunonen
Musiikki: Seppo Paakkunainen

Suomalaisnuorukaiset Pave, Hese, Viiksi ja Timppa tuntevat Helvetin kuumuudessa olonsa kotoisaksi kuin saunassa, mikä taas ei sovi paikan johtomiehille. Niinpä Saatana ja hänen päämiehensä Perkele päättävät lähettää pojat lomalle kotimaahan ja päättävät antaa heille salkullisen rahaa ylellistä elämää varten. Ainoana ehtona on, että pojat eivät tee rehellistä työtä ja ettei viina mene heille päähän. Pojat onnistuvat ryöstämään pankin, mutta rahoja kottikärryissä kuljettava Hese joutuu eristyksiin muusta porukasta. Rahat lentävät taivaan tuuliin ja poliisi pidättää hänet. Illalla tv-uutiset kertovat kuumuutta eristävästä puvusta ja pojat päättävät hankkia tuliaisiksi sellaiset. Pojat esittelevät uusia pukuja päämiehilleen, jotka määräävät pojat käyttämään pukuja Helvetin kuumuudessa.

Elokuvaa on kuvattu Pyhäjärvellä.

Tuotanto: Filmituotanto Spede Pasanen Oy
Tuotannonjohto: Pertti Pasanen
Ohjaus: Paavo Piironen, Heikki Nousiainen, Heikki Huopainen, Timo Nissi
Käsikirjoitus: Paavo Piironen, Heikki Nousiainen, Heikki Huopainen, Timo Nissi
Kuvaus: Kari Sohlberg
Äänitys: Oskari Viskari
Leikkaus: Irma Taina
Lavastus: Paavo Piironen, Heikki Nousiainen, Heikki Huopainen, Timo Nissi, Elina Katainen, Pentti Silvennoinen
Musiikki: Esa Helasvuo

Perkele! Kuvia Suomesta

Perkele! Kuvia Suomesta käsittelee keskiluokan arkea. Dokumentissa haastatellaan mm. opiskelijoita, mannekiinikoulun johtajaa, torniolaista nuorta, jääkiekkoilijaa, Kajaanilaista kampaamo-omistajaa, pummilla elantonsa tienaavaa ja seurataan vuoden 1970 eduskuntavaaleja.

Dokumentti kertoo 1970-luvun suomesta suomalaisten kertomana. Siinä kuullaan niin SMP:n puheenjohtajan Veikko Vennamon poliittinen ohjelma kuin työtöntä kotkalaista varastomiestä tappelusta, nurmeslaista romaaniperhettä, kahta suomalaista naista jotka lähtivät Ruotsiin työn perässä ja Juhana Lepoluotoa, joka kertoo kulissien takaisesta pienen piirin vallan käytöstä Oulussa.

Dokumenttia on kuvattu Oulussa.

Tuotanto: FJ-Filmi Oy
Tuotannonjohto: Jörn Donner
Tuottaja: Arno Carlstedt
Ohjaus: Jörn Donner, Jaakko Talaskivi, Erkki Seiro
Kuvaus: Heikki Katajisto, Eero Salmenhaara
Äänitys: Erkki Seiro
Leikkaus: Jörn Donner, Jaakko Talaskivi, Erkki Seiro
Musiikki: M.A. Numminen

Jari on pitkällä automatkalla. Väsyneenä hän pysäköi sivutielle ja nukahtaa autoon. Aamulla hän herää, kun lähellä asuva tyttö polkee autolle ja valittaa hänen autonsa tukkivan koko tien. Nuoret tapaavat uudelleen baarissa ja Marja suostuu Jarin kutsuun lähteä tansseihin. Seuraavana aamuna Jari hakee Marjan ajelulle. Marja ihmettelee, kun Jari säikähtää huoltoasemalle tulevaa poliisiautoa. Nuoret päätyvät leirintäalueelle, missä juopunut taiteilija kutsuu heidät seuraansa. Illan myötä taitelijalle tulee kitkaa vaimonsa kanssa, ja tämä alkaa lähennellä Marjaa. Marja järkyttyy, mutta tapaus lähentää heitä entisestään. He jatkavat yhä pohjoisemmas autolla.

Paluumatkalla he joutuvat poliisin ratsiaan, jolloin selviää, että Jari on varastanut auton. He onnistuvat pakenemaan ja eksyttämään heitä seuraavan poliisiauton. Marja raivoaa Jarille, joka selittää tilanteen riidalla isänsä kanssa. Sovinnossa he hylkäävät auton ja jatkavat liftaten kohti Sodankylää. Pakomatka jatkuu Norjaan asti, jossa Jari ei kuitenkaan löydä ystäväänsä. Suomeen palattuaan nuoret murtautuvat mökkiin saadakseen ruokaa. He tapaavat kullankaivajan, joka kutsuu heidät mökilleen. Eräänä päivänä sattuu kaivosonnettomuus ja nuoret lähtevät kuljettamaan kullankaivajaa, mutta mies kuolee ennen kuin hänelle saadaan apua. Rajavartiosto löytää nuoret metsästä ja rinta rinnan Jari ja Marja odottavat poliisin tuloa.

Elokuvaa on kuvattu Oulun ja Kemin välisellä valtatiellä.

Tuotanto: Filmiryhmä Oy
Tuotannonjohto: Aito Mäkinen
Ohjaus: Aito Mäkinen, Virke Lehtinen
Käsikirjoitus: Robert Alftan, Walentin Chorell, Aito Mäkinen, Elina Katainen
Alkuperäisaihe: Virke Lehtinen
Kuvaus: Virke Lehtinen, Hannu Peltomaa
Äänitys: Kari J. Koski, Hannu Koski
Leikkaus: Irma Taina
Musiikki: Rauno Lehtinen

Elämänkertadokumentti marsalkka Mannerheimista. Aluksi näytetään kuvia Mannerheimin hautajaisista. Dokumentti kertoo Mannerheimin tarinan pikkupojasta viimeisiin päiviin, Mannerheimin koulumenestyksestä, etenemisestä sotilasuralla, sisällissodan valkoisten voitosta ja Mannerheimin noususta Suomen valtion päämieheksi kriisin uhatessa.

Dokumentissa on käytetty kuvia, jotka on otettu Oulussa, Rukajärvellä

Tuotanto: Suomi-Filmi Oy
Tuotannonjohto: Risto Orko
Ohjaus: Kari Uusitalo
Käsikirjoitus: Kari Uusitalo
Kuvaus: Martti Uosukainen, Veli Koukku, Petri Hämäläinen, Mauri Front (uuskuvaus); Puolustusvoimat, Suomi-Filmi Oy, Felix-Filmi Oy, Suomen Punainen Risti, Suomen elokuva-arkisto, Väinän Filmi Oy (arkistoaineisto)
Äänitys: Raimo Kiialainen, Kari Westerlund
Leikkaus: Taina Kanth, Kari Uusitalo
Musiikki: Aune Toivonen, Eero Sinikannel, Kari Uusitalo (musiikin valinta)

Kolmiodraama. Ilpon pitäisi keskittyä kirjoittamiseen mutta hän päätyy rannalle aurinkoa ottamaan. Leenan avioliitossa on ongelmia. Leena lähtee uimaan ja Ilpon kiinnostus herää, hän lainaa sukellusvarusteet uidakseen laiturin alle tarkkailemaan Leenaa. Myöhemmin Ilpon ja Leenan suhde syvenee, he tapaavat usein. Asiat mutkistuvat kun Arto, Leenan aviomies saapuu maalle.

Elokuvaa on kuvattu Kalajoella.

Tuotanto: Eino Ruutsalo
Ohjaus:Eino Ruutsalo
Käsikirjoitus: Eino Ruutsalo
Kuvaus: Eino Ruutsalo
Äänitys: Ensio Lumes
Leikkaus: Eino Ruutsalo
Musiikki: Kaarlo Kaartinen

Vornan veljekset Joel, Tommi ja Kai ovat kullanetsijöitä Villissä Pohjolassa. Jäljittäessään kultasuonen emäkalliota he joutuvat seudun mahtimiehen Jäärän maille. Markus järjestää kullanryöstön käyttäen miehiään, jotka tekeytyvät Vornan veljeksiksi. Takaa-ajossa veljekset yllätetään uimasta. Joel ja Tommi joutuvat vangiksi, mutta Kai onnistuu karkaamaan. Joelilla ja Tommilla on jo hirttosilmukat kaulassa, kun Kai saapuu paikalle ja uhkaa lynkkaajia dynamiitilla.

Markus luulee Jäärän kuolleen ja yrittää väärennetyn kauppakirjan turvin lavastaa Vornan veljekset syypäiksi murhaan. Veljekset ilmestyvät saluunaan ja selvittävät asiat. Arpi löytyy eräältä Markuksen mieheltä ja Kristo tunnustaa syyllisyytensä 15 vuoden takaiseen ryöstämurhaan ja paljastaa kullan olevan Markuksen kassakaapissa.

Elokuva on kuvattu Kuusamossa.

Tuotanto: Oy Suomen Filmiteollisuus
Tuotannonjohto: T.J. Särkkä
Ohjaus: Aarne Tarkas
Kuvaus: Pertti Seppälä
Äänitys: Harald Koivikko
Leikkaus: Elmer Lahti
Lavastus: Reino Helkesalo
Musikki: Erkki Melakoski

Vornan veljekset Joel, Tommi ja Kai ratsastavat jälleen Villissä Pohjolassa. Heidän koiransa Kim löytää rannasta tuupertuneen miehen, joka sanoo salatun laakson miesten olevan kannoillaan. Samassa viuhahtaa nuoli ja tappaa miehen. Veljekset etsivät kilpaa konnien kanssa sisäänkäyntiä salattuun laaksoon. Veljekset löytävät sattumalta sisäänkäynnin, kun Kai putoaa kahden kallion väliseen onkaloon, joka onkin salakäytävä laakson väen palvomaan Seita uhriluolaan.

Myös konnat ovat löytäneet laakson sisäänkäynnin. Konnat avaavat tulen ja surmaavat monia. Veljekset pääsevät vapaiksi ja nyt heimon ystävinä, ryhtyvät johtamaan taistelua konnia vastaan, jotka ovat ehtineet kylään, polttaneet sen ja ottaneet Piritan ja Ingan vangiksi. Konnat ottavat myös vangiksi tietäjä Juuson, joka painostuksesta näyttää toisen tien ulos laaksosta. Keksimänsä salakäytävän avulla veljekset ovat päässeet luolaan ja vastustajiensa selustaan. Konnat vangitaan ja tytöt pääsevät sulhastensa, Jounin ja Oulun syleilyyn. Vornan veljekset nousevat ratsaille ja jatkavat matkaansa.

Elokuvaa on kuvattu Kuusamossa.

Tuotanto: Keskus-Elokuva
Tuotannonjohto: Tommi Rinne
Ohjaus ja käsikirjoitus: Aarne Tarkas
Kuvaus: Pertti Seppälä
Äänitys: Kurt Vilja
Leikkaus: Elmer Lahti
Lavastus: Reino Helkesalo
Musiikki: Erkki Melakoski

Luonnon kätköissä dokumentissa seurataan luonnon heräämistä kevääseen, jokien tulvimista, lintujen pesimistä, kyyn käyttäytymistä ja muurahaiskeon vilskettä. Lisäksi dokumentissa kuvataan lintujen muuttoliikettä syksyllä.

Dokumenttia on kuvattu Kuusamossa.

Tuotanto: Suomi-Filmi Oy
Tuotannonjohto: Risto Orko
Kuvaus: Veikko Korkolainen, Pellervo Rantala; Suomi-Filmin arkistomateriaalia
Äänitys: Heikki Laakkonen
Leikkaus: Harry Lewing, Berndt von Grönhagen
Musiikki: Kaarlo Kaartinen

Saksalainen sotilasosasto sijoittuu Ouluun kesällä 1941. Raksilan pojat Immu, Jake, Pate, Matti ja Urkki seuraavat ihaillen saksalaisten marssia läpi kaupungin. Pojat tienaavat rahaa myymällä juomia sotilaille. Pojat päättävät osoittaa sankaruuttaan suojelemalla yksinäisiä naisia, jotka suhtautuvat hankkeeseen huvittuneesti tai hyvin epäileväisesti. Leikki päättyy kun Jake turhautuessaan varastaa käsilaukun.

Talvella pojat hierovat kauppaa saksalaisten kanssa varastamillaan villapaidoilla. Vastineeksi saksalaiset antavat pojille konjakkia, tupakkaa ja kameran. Tuiran pojat houkuttelevat Raksilan pojat mukaan varastamaan rynnäkkötykin ammuksen asemalla seisovasta tavarajunasta. Pojat riitaantuvat saaliista ja ammus räjähtää sitä kantavan pojan syliin. Räjähdyksessä kuolee kaksi Tuiran poikaa ja kolme rampautuu. Jaken äiti lähtee saksalaisten mukaan. Hän ryntää tyhjälle koululle ja muistelee heidän viimeistä tapaamista. Jake kuulee vahtimestarilta, että viimeinen saksalainen kuljetus on lähdössä asemalta. Jake syöksyy lähtevän junan perään, mutta putoaa maahan ja jää makaamaan kiskojen väliin.

Elokuva on kuvattu Oulussa.

Tuotanto: Oy Suomen Filmiteollisuus
Tuotannonjohto: T.J. Särkkä
Ohjaus: Mikko Niskanen
Käsikirjoitus: Mikko Niskanen
Alkuperäisteos: Paavo Rintalan romaani, 1958
Kuvaus: Olavi Tuomi
Äänitys: Harald Koivikko
Leikkaus: Armas Vallasvuo
Lavastus: Reino Helkesalo
Musiikki: Einar Englund

Professori Sedano, hänen assistentti Mr. Lang ja sihteeri Numidia Vaillant saapuvat Unescon toimeksiannosta Suomeen tutkimaan kansallista kulttuuria. He tekevät turistikierroksen Helsingissä, käyvät Tampereella, Vanajavedellä ja Saimaalla kunnes saapuvat Puumalaan. Sedano viihtyy hyvin opettajatar Mattilan seurassa, tulkki osoittaa kiinnostusta Numidia Vaillantia kohtaan. Lang tuntee itsensä levottomaksi ja lähtee korpivaellukselle. Metsässä hän eksyy, mutta löytää puunkaatajan ja seuraa häntä korpitaloon. Talon tyttären kanssa Lang kokee lyhyen romanssin.

Juhannuksena Lang työntää Sedanon veneeseen ilman airoja, ja jää itse kisailemaan opettajattaren kanssa. Yöttömän yön päätteeksi korpitalon tyttö hakee Langin moottoriveneellä, opettajatar puolestaan pelastaa Sedanon ajelehtivasta veneestä. Syksyllä ruskan aikaan Sedano ja opettajatar tekevät matkan pohjoiseen. Sedano kertoo tarinan pohjolan naisista, jotka asuvat lähellä taivasta ja joiden silmät ovat siniset kuin jää ja hiukset valkoiset kuin lumi.

Professori Sedano palaa yksin junalla Helsinkiin. Lang ja Numidia Vaillant ovat matkustaneet Pariisiin pari viikkoa aikaisemmin.

Elokuvaa on kuvattu Kuusamossa.

Tuotanto: Elokuvaosakeyhtiö Filminor
Tuotannonjohto: Juhani Kolehmainen, Risto Jarva, Jaakko Pakkasvirta
Ohjaus: Risto Jarva, Jaakko Pakkasvirta
Käsikirjoitus: Risto Jarva, Jaakko Pakkasvirta
Kuvaus: Reijo Lås, Pertti Maisala, Juhani Savolainen
Äänitys: Heikki Kalli, Lasse Hjort, Tuomo Kattilakoski
Leikkaus: Risto Jarva, Jaakko Pakkasvirta
Musiikki: Kari Rydman

Elokuva Kalevalasta. Pohjolassa yritetään takoa Sampoa, kunnes Louhelle, Pohjolan emännälle kerrotaan, että vain Ilmarinen osaa takoa sen. Louhi lentää yli meren ja kidnappaa Ilmarisen siskon Annikin ja vie tytön Pohjolaan. Ilmarinen saa viestin siskonsa kohtalosta ja ottaa mukaansa Lemminkäisen. Väinämöinen kehottaa rakentamaan veneen puusta, millä he saapuvat Pohjolaan. Louhi vaatii lunnaiksi Annikista Ilmarisen takomaan Sammon. Ilmarinen takoo Sammon ja Annikki pääsee vapaaksi. Annikin vapauduttua Ilmarinen lupaa hankkia Sammon takaisin.

Lemminkäinen palaa yksin pohjolaan ja Louhi tappaa hänet käärmeenmyrkyllä ja heittää ruumiin jokeen. Lemminkäisen äiti herättää poikansa uudelleen eloon maan, koivun ja auringon avulla. Lemminkäinen on heti valmis uuteen reissuun Pohjolaan. Perille päästyään Lemminkäinen vapauttaa vangitut tuulet irti ja ryöstää Sammon. Louhi nostattaa merelle myrskyn ja Lemminkäisen vene uppoaa, Lemminkäinen kuitenkin onnistuu pelastautumaan. Kalevalassa vietetään Annikin ja Lemminkäisen häitä, kunnes Louhi lentää paikalle, pimentää ja vangitsee auringon ja pistää tuulet puhaltamaan. Väinämöinen kohottaa miehet retkelle Pohjolaan auringon pelastamiseksi. Miehet matkaavat Pohjolaan jäätä pitkin ja Väinämöisen soitto taltuttaa Pohjolan väen, Lemminkäinen hajottaa miekalla kallion ja Aurinko paistaa taas.

Elokuvaa on kuvattu Kuusamossa.

Tuotanto: Mosfilm, Suomi-Filmi Oy
Tuotannonjohto: G. Kuznetsov, Risto Orko
Tuotantopäällikkö: A. Stefanski
Ohjaus: Aleksandr Ptusko
Käsikirjoitus: Viktor Vitkovits, Grigori Jagdfeld
Alkuperäisteos: Kalevala, 1835 ja Kalevala, 1849; Kalevala, Finskaja narodnaja epopea, venäjäksi kääntänyt L.B. Belskij, 1888
Kuvaus: Gennadi Tsekavyi, Viktor Jakusev
Äänitys: M. Bjahina
Leikkaus: Holger Harrivirta
Lavastus: Lev Miltsin, A. Makarov, V. Smirnov
Musiikki: Igor Morozov

Uhtuan Shemeikka poikkeaa kauppamatkallaan Juhan taloon ostamaan viljaa. Hän jää saunaan ja kiinnostuu nuoresta ja kauniista Marjasta, jonka Juha on kasvattanut orvosta itselleen. Illan mittaan Shemeikka ryhtyy yhä selvemmin lähentelemään Marjaa. Aamulla Juhan ollessa kalassa Shemeikka kaappaa Marjan syliinsä ja pyytää mukaansa Karjalaan. Aluksi Marja ei suostu lähtemään ja työntää Shemeikan veteen, mutta riitaa haastavan anopin saapuminen saa Marjan karkaamaan joenrantaa pitkin metsään, jonne myös Shemeikka pakeni. Shemeikka ohjaa veneensä rantaan ja Marja antaa kantaa itsensä veneeseen. Karjalan puolella he pysähtyvät ja hetken vastusteltuaan Marja antautuu Shemeikalle.

Juha kuultua Shemeikan vietyä Marjan, hän yrittää patistaa kylänmiehiä takaa-ajoon, mutta jää ilman apua. Shemeikka jättää Marjan kalamajalle. Marja saa vieraakseen naisia, jotka osoittautuvat Shemeikan entisiksi kesänaisiksi. Shemeikka myöntää Marjan olevan yksi kesänaisista, mutta Marjan kerrottua olevansa raskaana Shemeikka tarjoutuu viemään Marjan takaisin Juhalle, mutta Marja kieltäytyy, koska ei voi siinä tilassa astua Juhan eteen. Marja synnyttää lapsen ja Juha käy Shemeikassa, mutta ei näe Marjaa. Juhan nähtyään Marja haluaa palata miehensä luo, mutta Shemeikan emäntä ei päästä häntä lapsen kanssa. Niinpä Marja saapuu yksin Juhan taloon, anopin jälleen uhatessa, jolloin Juha ajaa äitinsä pois kotoa. Marjan kerrottua Juhalle lapsesta he päättävät hakea sen pois. Perillä heitä odottaa Shemeikka, jonka Juha lyö maahan, mutta Juhalle selvittyä ettei Shemeikka vienyt Marjaa väkisin seuraa lamaannus. Murtuneena miehenä Juha aloittaa paluumatkan Marjan ja lapsen kanssa. Erästä koskea ylös soutaessaan Juhan voimat loppuvat ja hän päättää jättää veneensä virran vietäväksi. Juha heilauttaa väsyneesti kättään rannalla olevalle Marjalle ja hukkuu jokeen.

Elokuvaa on kuvattu Kuusamossa ja Rukatunturilla.

Tuotanto: Oy Suomen Filmiteollisuus
Tuotannonjohto: T.J. Särkkä
Ohjaus: Toivo Särkkä
Käsikirjoitus: Toivo Särkkä
Alkuperäisteos: Juhani Ahon romaani, 1911
Kuvaus:Osmo Harkimo, Kauno Laine
Äänitys: Kurt Vilja
Leikkaus: Armas Vallasvuo
Lavastus: Karl Fager
Musiikki: Tauno Pylkkänen

Pohjolan tähtitaivaan alla on dokumentti Miss Universum Armi Kuuselan ja hänen aviomiehensä Virgilio Hilarion vierailusta Suomessa talvella vuonna 1955. Dokumentissa seurataan Armi Kuuselan matkaa Helsingistä Rovaniemelle.

Dokumentissa Armi Kuusela ja Virgilio Hilario matkustavat erityisellä messujunalla ensin Ouluun, Kajaaniin, Iisalmen kautta Kuopioon, Imatralle, Lappeenrantaan ja Mikkeliin. Lisäksi Armi nähdään Tampereella ja Turussa muotinäytöksessä. Lopussa Armi vierailee sisarensa luona Oulussa ja Rovaniemellä.

Dokumenttia on kuvatttu Oulussa ja Kajaanissa.

Tuotantoyhtiö: Filmileijona Oy
Tuotannonjohto: Arvo Tamminen
Tuottaja: Veli Tamminen
Ohjaus: Olavi Tamminen
Kuvaus: Pekka Lahtinen, Harry Lewing ja Olavi Tamminen
Editointi: Harry Lewing
Äänitys: Evan Englund
Musiikki: Harry Lewing

Nuori kaunotar Karin Turkka saapuu etelästä Utopilan kaupunkiin, missä hänen isänsä on murhattu kaksi vuotta sitten. Karin kertoo nimismiehelle, että hänen isänsä, geologi, ehti ennen kuolemaansa lähettää hänelle kirjeen, jossa kertoi löytäneensä laajan kultaesiintymän. Murhasta epäillään Tundra-Taunoa, joka työskenteli geologin oppaana. Todellisuudessa murhaaja on kaupungin pormestari, joka maksettuineen kätyreineen hallitsee kaupunkia.

Karin lähtee Taunon mökille ja on tutkimassa asuntoa, kun Tauno saapuu paikalle. Karin syyttää Taunoa isänsä kuolemasta ja pakottaa miehen aseella uhaten mukaansa kaupunkiin. Musta-Pekka hakee kaupungista korttihuijarin, pormestarin kätyrin, joka henkensä uhalla tunnustaa kaiken. Karin ja nimismies kuulevat tunnustuksen toiseen huoneeseen. He lähtevät yhdessä pormestarin perään, saluunassa Tauno ehdottaa pormestarille kaksintaistelua, jossa Tauno ampuu pormestarin. Lopussa Tauno tunnustaa rakkautensa Karinille ja saa tunnustuksen vastarakkaudesta.

Elokuvaa kuvattiin Kuusamossa.

Tuotantoyhtiö : Fennada-Filmi Oy
Käsikirjoitus ja ohjaus: Aarne Tarkas
Kuvaus: Esko Nevalainen
Äänitys: Gösta Salminen ja Tuomo Kattilakoski
Leikkaus: Kauko Vuorensola
Lavastus: Kai Lappalainen
Musiikki: Harry Bergström

Suomi maksaa dokumentti kertoo Suomen teollisuuden ponnisteluista suorittaa 17.12.1944 Suomen ja Neuvostoliiton välisen rauhan sotakorvausten maksamisesta. Korvausten suuruudeksi määrättiin 300 miljoonaa vuoden 1938 Yhdysvaltain dollaria, josta 2/3 lankesi metalliteollisuudelle ja 1/3 paperiteollisuudelle. Sotakorvaukset merkitsivät teollisuuden mittavaa uudistumista ja lisärakentamista. Näiden vaikutuksesta syntyy uusia moderneja asuinalueita tehtaiden ja telakoiden ympärille. Kuuden korvausvuoden aikana rajan ylitti kaiken kaikkiaan 340 000 vaunulastia, junien yhteenlaskettu pituus oli 3 600 kilometriä.

Dokumentti seuraa teollisuuden uudistumista, metsä- ja metalliteollisuuden kehittymistä ja suomen kansan ahkeruutta sotakorvausten suorittamiseksi. Dokumenttia on sanottu suomalaisen työntekijän ja teollisuuden voimannäytteeksi. Yhtenä dokumentin kuvauspaikkana on käytetty Pyhäkosken voimalaitosta Muhoksella.

Tuotantoyhtiö: Kansan Elokuva Oy
Ohjaus ja leikkaus: Topo Leistelä
Käsikirjoitus: Tauno A. Laitinen ja Topo Leistelä
Kuvaus: Pentti Lintonen ja Sulo Tammilehto
Äänitys: Oy Suomen Filmiteollisuus

Liminkalainen Maria Ojanperä on surmata Aappo-vauvansa säästääkseen tämän tarpeettomilta kärsimyksiltä. Poika kasvaa orpona huutolaisena entisessä kotitalossaan. Rovasti lähettää Aapon Limingan kansakouluun, jossa Aappo tutustuu Foudilan Katriin. Aappo läpäisee nelivuotisen koulun kolmessa vuodessa, saaden todistukseen pelkkiä kymppejä, laulussa peräti 11. Aappo menee Dresdeniin opiskelemaan laulua. 1885 Laulunopettaja professori Hildachin mielestä Aappo on valmis Frankfurtin oopperaan, mutta huolimatta loistavasta sopimustarjouksesta Aappo päättää palata Suomeen. Vuonna 1915 Aapon ystävät Eino Leino ja Oskari Merikanto ovat huolissaan, että Aappo tappaa itsensä työllä, siispä Aappo päättää palata kotiseudulle Liminkaan.

Limingassa syntyi ja toimi useita kultturihenkilöitä. Laulutaiteesta muistetuin on liminkalainen laulupedagogi, oopperalaulaja Abraham Ojanperä (1856-1916). Ojanperän ura oli monipuolinen, hän opiskeli laulua Suomessa ja Dresdenissä, toimi laulupedagoina Helsingin Musiikkiopistossa ja Johanneksen kirkon kanttorina. Hän konsertoi ahkerasti ja harrasti aikojen tavan mukaan vilkasta kirjeenvaihtoa mm. italiailaisten tuttaviensa kanssa. Ojanperän elämää kuvaillaan elokuvassa \"Ruusu ja kulkuri\", jonka ensi-ilta oli vuonna 1948. Ojanperän arkisto sijaitsee Limingan kunnanarkistossa ja se sisältää runsaasti valokuvia ja nuotteja.\" (http://www.liminka.fi/sivu/fi/liminka-info/yleistietoa/historiaa/kulttuuriperintoa)

Ulkokuvat - Liminka: kirkonkylä, Limingan kirkonkylän kansakoulu (koulu), Abraham Ojanperän huvila, myöhempi muistokoti (Katrin huvila); Oulunsalo: Tupos (Aappon ja Katrin kohtauspaikka)

Tuotantoyhtiö: Suomi-Filmi Oy
Ohjaus: Ilmari Unho
Käsikirjoitus: Lauri Lamminmäki
Kuvaus: Uno Pihlström
Äänitys: Hugo Ranta
Leikkaus: Yrjö Haapanen
Lavastus: Erkki Siitonen
Musiikki: Ahti Sonninen

Yrjänän talo on kylän komein ja varakkain. Se on ollut suvun hallussa yli 200 vuotta, mutta nyt on jäädä vaille perillistä. Talon tyttärenä Selma on tietoinen suvun kunniasta ja velvoittavista perinteistä. Selma alkaa pohtia vieraan miehen käyttämistä lapsen siittämiseen, mutta Turusen Josefiina kehottaa tyytymään jumalan tahtoon. Selma ei pidä tekoa syntinä, kunhan se ei tapahdu himossa ja halussa. Juhannuspäivänä Selma ja Sauli tapaavat. Sauli suutelee emäntää, joka antautuu ilman vastarintaa. Selman mielestä Antin täytyy tunnustaa lapsi, mikäli haluaa jäädä taloon, ja vakuuttaa lapsen isän kuolleen hänen elämästään ainiaaksi. Eräänä kesäpäivänä Selma huomaa kesken leikkien lapsen kadonneen ja olevan vaarassa joutua koskeen. Antti onnistuu pelastamaan ja elvyttämään lapsen. Antti tunnustaa pojan olevan hänen.

Elokuvaa on kuvattu Oulaisissa ja Merijärvellä.

Tuotantoyhtiö: Oy Suomen Filmiteollisuus
Ohjaus: Edvin Laine
Käsikirjoitus: Toivo Särkkä
Alkuperäisteos: Artturi Leinosen romaani vuodelta 1937

Nyrki Tapiovaara mainitaan aina kun puhutaan suomalaisen elokuvan lupauksista ja lahjakkuuksista: kaksi viikkoa ennen talvisodan loppumista kaatunut ja vasta 28-vuotias viiden elokuvan ohjaaja on jonkinlainen symboli suomalaisen elokuvan toteutumattomista mahdollisuuksista. Tapiovaaran esikoiselokuva Juha (1937) klassinen triangelidraama vanhempi maalaismies, hänen nuori vaimonsa jonka sutjakka kulkumies viettelee kasvaa todelliseksi elokuvatragediaksi, koska Tapiovaara on osannut nähdä sen koruttomat henkilöt niin syvästi ja koska hänen tajunsa luonnon elementeistä on niin vahva. Kysymyksessä oli Juhani Ahon romaanin toinen filmatisointi. Ensimmäisen oli ohjannut suomalaissyntyinen - toinen ruotsalaisen elokuvan suuruudenkauden päänimistä - Mauritz Stiller Ruotsissa 1919, kolmannen tuli ohjaamaan Toivo Särkkä 1956 ja neljännen Aki Kaurismäki 1998. -Peter von Bagh.



Sisäkuvat - Kuusamo: Pyhäjärvi (Juholan pirtti)

Ulkokuvat - Kuusamo: Pyhäjärvi (Juhola), Kitkajoen ja Oulankajoen kosket (Marjan ja Shemeikan matka), Oulankajoen Kiutaköngäs (Juhan kuolema)

Tuotantoyhtiö: Aho & Soldan
Ohjaus: Nyrki Tapiovaara
Käsikirjoitus: Heikki Aho, Björn Soldan ja Nyrki Tapiovaara
Alkuperäisteos: Juhani Ahon romaani vuodelta 1911
Kuvaus: Björn Soldan, Olavi Gunnari
Äänitys: Lauri Pulkkila
Leikkaus: Heikki Aho, Björn Soldan
Lavastus: Hannes Närhi
Musiikki: Heidi Leiviskä

Elokuvassa seurataan kahta turistiryhmää, jotka tutustuvat suomeen. Amerikkalainen rouva tyttärineen on tuonut matkassaan auton, jolla aikovat ajaa Petsamoon ja Jäämerelle. Ivalojoen rannalla he tapaavat englantilaisen urheilukalastajan, joka paluumatkalla liittyykin heidän seurueeseen.

Saksalainen pariskunta ja heidän pikkupoikansa aloittavat Suomen-matkansa tutustumalla ravintola Kappelin voileipäpöytään. Siitä heidän matkansa suuntautuu Viipuriin, Punkaharjulle ja Olavinlinnaan. Valamossa perhe osallistuu vuotuiseen vedenvihkimisjuhlaan. Matka jatkuu laivalla pitkin Heinäveden-Leppävirran reittejä Kolille, Kuopioon ja koskenlaskuun Oulujoelle.

Elokuvaa on kuvattu Oulujoen koskilla.

Tuotantoyhtiö: Aho, Soldan & C:o
Tuotannonjohto: Heikki Aho
Ohjaus: Heikki Aho, Björn Soldan
Käsikirjoitus: Heikki Aho, Björn Soldan
Kuvaus: Björn Soldan, Heikki Aho
Leikkaus: Heikki Aho, Björn Soldan

Suomi-Filmi valmisti vuonna 1922 ulkoministeriön tilauksesta runsaan puolentoista tunnin mittaisen dokumenttielokuvan Finlandia. Jo muutama vuosi elokuvan valmistumisen jälkeen se todettiin eräiltä osin vanhentuneeksi ja sitä täydennettiin tuoreemmalla materiaalilla. Ulkoministeriö tilasi Suomi-Filmiltä myös kokonaan uuden dokumenttielokuvan, jonka tarkoituksena oli esitellä ulkomaalaisille matkailumahdollisuuksia maassamme. Työ valmistui jo vuonna 1928, mutta sen virallinen ensiesitys kotimaiselle yleisölle tapahtui vasta kesäkuussa 1931 Helsingissä pidetyn Kulttuurikongressin yhteydessä.

”Suomi, tuhansien järvien, saarien, salmien, kuohuvien koskien ja äärettömien metsien maa”, alkaa esittely vastaavan kuvituksen kera. Helsingin nähtävyyksistä käydään läpi eteläsatama, Snellmanin patsas, Säätytalo, Unioninkatu, Teknillinen korkeakoulu, Eliel Saarisen asemarakennus, Eiran puisto. Suomenlahden saaristossa urheilukalastajat viihtyvät tuhansissa poukamissa. Kotkaa, puutavaran vientisatamaa, kuvataan ilmasta. Kamera vierailee myös Suursaaressa ja näyttää Suurkylää ja mukulakivisen Pirunpellon.
Kierros jatkuu Punkaharjulle, Finlandia-hotellin kautta Olavinlinnaan, Savonlinnaan, Kuopioon ja Oulujoelle, missä ollaan mukana kuuden tunnin koskenlaskussa. Jäämeren laskeva Paatsjoen koskista esitellään Jäniskoski kauneimpana, Kolttaköngäs viimeisenä ennen merta, jonka lähellä sijaitsee kolttalappalaisten kylä.
Kamera siirtyy Pohjanmaan lakeuksille: körttiläiset kirkkomatkalla, Nuijamiesten muistomerkki, maatyötä talossa, joka on pysynyt saman suvun hallussa 700 vuotta, kuva nykyaikaisesta maalaistalosta rinnastetaan vanhempaan maalaistaloon.
Tampere, ”Suomen huomattavin teollisuuskaupunki”, esittäytyy kuvin teollisuuslaitoksista ja urheilujuhlasta. Turusta, Suomen kulttuurin kehdosta”, nähdään tuomiokirkko, taidemuseo, linna, vanhaa kaupunkia. Tasavallan presidentin kesäasunto Kultaranta Naantalista saa oman esittelynsä.
Helsingin edustalla kuvataan purjehduskilpailuja, minkä jälkeen seuraa talvikuvia Helsingistä 32 asteen pakkasella, talvista luontoa Helsingin lähistöllä. Eteläsatama nähdään jääpeitteessä ja jäänmurtaja Tarmo työssään. Talviurheilujuhla koetaan kuvin hiihdosta ja kelkkailusta. Lotat, suomalaiset sotilaat esittäytyvät suksien päällä. Lopuksi seurataan sotaharjoitusta sekä porourheilua Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa.

”Elokuva herätti kaikkialla Virossa varsin suurta huomiota ja sitä on kiitetty hyvin onnistuneeksi (…) Elokuva on ranskalaisessakin yleisössä herättänyt varsin ilahduttavaa mielenkiintoa.” (HS 10.1.1930).

Kuvauspaikat Oulussa:
Oulujoen kosket; Muhos: Pyhäkoski; Oulu: merijää (porourheilu)

LÄHDE: Suomen kansallisfilmografia

Tuotantoyhtiö: Suomi-Filmi Oy
Tuotannonjohto: Erkki Karu

Tarinan keskeisiä hahmoja ovat paroni Stenhjelmin tytär Margit, työmies Raudan poika Juhani sekä tehtaan insinöörin poika Olli Järvelä. He asuivat lapsuutensa tehdasseudulla, lähellä rautatehdasta. Juhani seurasi isäänsä tehtaalle töihin, Olli tuli sinne harjoitteluun tullakseen tehtaan insinööriksi ja Margit kävi usein tehtaalla tervehtimässä Ollia, joka hakkaili häntä innokkaasti, mutta suurin syy hänen käynteihin oli Juhani. Ollilta ei jäänyt huomaamatta, että Margit ja Juhani olivat ihastuneita toisiinsa ja siitä katkeroituneena hän järjesti isänsä ja Juhanin välille kohtauksen, jonka seurauksena Juhani lähti Lappiin. Olli myös pääsi päämääräänsä ja kiinni Margitiin ja Stenhjelmien suureen omaisuuteen, jonka hän kuitenkin päästi käsistä. Lopulta hän oli miltei perikatossa ja muutti myös Lappiin työn perässä.

Eräänä päivänä nämä kolme tapasivat jälleen toisensa, ja Margitin valtasi riemu kun hän näki Juhanin. Eräänä päivänä hän tunnustaa rakkautensa Juhanille, joka on pelastanut hänet varmalta kuolemalta. Olli näkee tilanteen ja mustasukkaisuuden puuskassaan työntää Juhanin koskeen. Margit kuitenkin onnistuu pelastamaan Juhanin. Olli harhailee metsässä pyssynsä kanssa ja lopulta joutuu tapaturman uhriksi.

Elokuvaa on kuvattu Merikoskessa

Tuotantoyhtiö: Filmi Oy Kotka
Ohjaus, leikkaus ja lavastus: Kalle Kaarna
Käsikirjoitus: Katri Viita
Kuvaus: Gustaf Boge
Lapin opas: August Puhakka

Dokumenttielokuva Finlandia, \"6-näytöksinen filmi Suomen maasta ja kansasta sellaisina kuin ne ulkomaalaisille esitetään\", syntyi Ulkoministeriön tilauksesta. Elokuvan sisältösuunnitelman laati Georg Theslöf, ja sen ohjauksesta huolehti Eero Leväluoma Erkki Karun valvonnassa. VR osallistui elokuvan tekoon antamalla kuvausryhmän käyttöön ilmaiset junamatkat. Elokuvassa esiintyvät liikeyritykset maksoivat osuutensa tuotantokuluista. Elokuvan sisältö on jaettu kuuteen eri jaksoon, joiden nimissä tavoiteltiin lennokkuutta ja runollisuutta. Ensiesityksessään Genovan diplomaattikongressissa kaupungin hienoimmassa elävienkuvien teatterissa Orfeonissa\" keväällä 1922 Finlandia Suomen kuvalehden mukaan \"teki syvän vaikutuksen ja on siitä annettu kiittäviä arvosteluja (…) Filmi oli heti esitettävä uudelleen teatterin ulkopuolella odottaneelle suurelle ihmisjoukolle.\" Kerrottiin myös, että Finlandian jälkeen eri puolella Eurooppaa valmistettiin vuoden kuluessa kaikkiaan 13 samantyyppistä informaatioelokuvaa. Ulkomaisia esityksiä varten elokuvasta valmistettiin kopioita ainakin seitsemänä erikielisenä versiona. Finlandia nähtiin mm. Etelä- ja Pohjois-Amerikassa, Englannissa, Espanjassa, Hollannissa, Italiassa, Itävallassa, Kiinassa, Latviassa, Norjassa, Puolassa, Ranskassa, Saksassa, Tanskassa, Tšekkoslovakiassa, Unkarissa, Virossa ja Venäjällä ja kaupallisessa levityksessä Ruotsissa. Elokuva-Aitassa 6-7/1932 Erkki Karu totesi: \"Suomi-Filmin Finlandia-elokuvan on nähnyt ulkomailla n. 6 miljoonaa ihmistä. Kenenkäs toisen kirjaa on siellä niin paljon luettu kuin meidän kuvakirjaamme?\"

I Metsän satu
Tukkeja kaadetaan, ajetaan hevosvoimin, uitetaan lauttoina.
Tehtaalla ne lajitellaan, katkotaan, kuivataan ja kuoritaan. Tehdään selluloosaa ja paperia. Lopulta Junat kuljettavat paperirullat satamaan ja maailmalle.

II Merestä kohoava Helsinki
Kaupunkia esitellään kuvin Kolmen sepän aukiolla, Esplanadilla, kauppatorilta, Kaivopuistosta, Havis Amandan ja Haaksirikkoisten patsaista. Rakennuksista nähdään Suurkirkko, valtioneuvosto, yliopisto, rautatieasema, Kansallisteatteri, työväentalo, Suomen pankki, Teknillinen korkeakoulu, Kalevan talo ja Pörssitalo. Ilmakuva näyttää kaupungin levittäytymistä pitkin meren rantaa. Jäänmurtaja Sampo ylläpitää talviliikennettä ja Wäinämöinen avaa väylän satamaan. Muitakin kaupunkeja esitellään: Hangon kylpylaitos ja talvisatama, Olavinlinna Savonlinnasta, Turun talvisatama, Tuomiokirkko, Linna, Luostarinmäki, suomalainen ja ruotsalainen yliopisto, Hyppösen kenkätehdas ja Lapinniemien puuvillatehdas Tampereelta, Strengbergin tupakkatehdas Pietarsaaresta.

III Suomen urheiluelämää
Voimistelu- ja urheilujuhlat Helsingissä 1921: Urheilijat marssivat kulkueena Turuntietä ja järjestyvät juhlaan Pallokentälle. Merellä seurataan purjehdusta, Ursinin uimalassa uintia ja kuviokelluntaa. Pitkänsillanrannassa pidetään luistelun Euroopan-mestaruuskilpailut, lähikuvassa nähdään Claes Thunberg. Eläintarhan yleisurheilukilpailussa karsitaan pääsystä vuoden 1920 olympialaisiin Antwerpeniin: mukana ovat mm. Hannes Kolehmainen, Paavo Nurmi, Armas Taipale ja Werner Järvinen. Lisäksi esitellään suomalaista painia, voimistelua, hiihtoa, ratsastusta, maastojuoksua ja alastonuintia. Antwerpenista palaavat suomalaisurheilijat saavat kotimaassa riemuisan vastaanoton: kansanjoukkojen hurratessa kadunvarsilla ja Suomen lippujen hulmutessa heidät kuljetetaan autoilla Pallokentän juhlaan; kultamitalisteista ovat esillä Paavo Nurmi, Ville Ritola ja Albin Stenroos.

IV Laulu viheriäisistä niityistä ja keltaisesta voista
Pelto kynnetään ja kylvetään koneita käyttäen. Heinä ja vilja korjataan talteen. Karja laiduntaa, lehmät lypsetään. Myös mehiläis-, kana-, sika-, ja lammastalous saavat esittelynsä. Meijerissä seurataan maidon jalostusta: vastaanotosta jäähdytyksen kautta separaattoriosastolle, kirnusta voiksi, herasta juustoksi. Voi pakataan tynnyreihin, juusto kypsyy muoteissaan kellarissa, Hangon satamassa meijerituotteet puretaan valkoisista tavaravaunuista, varastoidaan, tarkastellaan ja lastataan laivoihin ulkomaille vietäviksi.

V Hakkapeliittain jälkeläiset
Suomen armeijan eri aselajit esittäytyvät toukokuun 16. päivän paraatissa Helsingin Suurtorilla, presidentti K.J. Ståhlberg vihkii yksiköiden lippuja. Ratsuväkeä koulutetaan Lappeenrannassa, rannikkolinnakkeissa harjoitellaan viestitystä kenttäradio pystytetään. Parolassa jyräävät panssarit, pioneerit rakentavat lautan Kymijoen ylitystä varten, jalkaväki kaivaa juoksuhaudan ja tuliasemat. Lisäksi nähdään välähdyksiä sotilasurheilusta.

VI Suomen kosket
Näkymiä Imatrankoskesta, Vallinkoskesta, Kemijoen Autinkönkäästä, Pirttikoskesta, Mankalan koskista, Voikkaan koskesta, Tammerkoskesta, Oulujoen Merikoskesta, Kemijoen lohipadoista saadaan suuria saaliita, Viitasaaren Huopanankoskella harrastetaan perhokalastusta. Lopuksi seurataan turistien koskenlaskua veneessä pitkin Oulujokea sekä tukkilaistaiturien laskua läpi Pirttikosken.

Lehdistöarvioita:
\"Kaiken kaikkiaan voidaan onnitella Suomi-Filmiä tämän propagandafilmin aikaansaamisesta\", kiitti Helsingin Sanomat ja arvioi elokuvan \"erittäin suurella taidolla kokoonpannuksi (...) Eikä tämä filmi ole propagandatarkoituksessa millään tavoin väritetty; se on aivan arkista eloa ja oloamme havainnollistava kuvasarja, jonka pohjalta muukalaisenkin on helppo saada oikea käsitys tästä maasta ja sen kansasta\".

\"Finlandia-filmi on sitä laatua, että sopii kaikille, yksinpä \'eläväin kuvain\' vastustajillekin, nähtäväksi.\" -Keskisuomalainen

\"Tätä filmiä kannattaa todella käydä katsomassa\" -Turun Sanomat

\"On sanottava, että tämä Suomi-filmin esitys oli juhlahetki täkäläiselle suomalaiselle yleisölle\" -New Yorkin Uutiset


Ulkokuvat Oulussa:
IV Laulu viheriäisistä niityistä ja keltaisesta voista
Liminka: Limingan Osuusmeijeri;
VI Suomen kosket
Oulu: Merikoski ja Veljekset Åström Osakeyhtiön nahkatehdas; Oulu- ja Kemijoki: (koskenlasku)

Tuotanto: Suomi-Filmi Oy
Tuotannonjohto: Erkki Karu
Ohjaus: Erkki Karu, Eero Leväluoma
Käsikirjoitus: Georg Theslöf
Kertoja: Georg Theslöf
Kuvaus: Kurt Jäger, Frans Ekebom, Eino Kari, Yrjö Nyberg
Leikkaus: Erkki Karu, Georg Theslöf

Ruotsalaisen elokuvan Från den pågående frihetskampen i Finland - mukaan. Vapaussodan valkoisen armeijan ylipäällikkö, kenraali Mannerheim esittäytyy esikuntansa seurassa ja tarkastaa valkoisten päävartion seinäjoen asemalla. Pohjalainen talonpoikaisosasto nähdään harjoittelemassa marssia ja ampumista Seinäjoella. Ruotsalaiset vapaaehtoiset matkaavat rintamalle. Uudenmaan rakuunoita koulutetaan sotasaalishevosten selässä. Oulun vanhat kasarmit ovat tuhoutuneet ja kaupunkiin on koottu 1280 punavankia. Ruotsalaisia vapaaehtoisia lähtee rintamalle myös Oulun kautta. Kuvassa esitellään Pietarsaaren komendantti Hamilton, kreivi ja tykistökoulun johtaja. Valkoisen armeijan miehet harjoittelevat sotasaalistykeillä, kamera näyttää vallattuja haupitseja ja kuljetusrekiä.

Kuvia Suomen vapaussodasta on Finlandia Filmin dokumenttikooste talven ja kevään 1918 tapahtumista. Valkoisella puolen rintamaa tiedetään liikkuneen Philip-nimisen kuvaajan kameroineen. Kyseessä ei kuitenkaan ollut Vaasassa vuodesta 1920 alkaen pitkään paikallisena elokuvateatterien omistajana vaikuttanut Nikolai Philip.
Ruotsalainen elokuva on edelleen tallella, samoin runsaasti Hangossa maihinnousseen saksalaisen avustusretkikunnan kameramiehen otoksia sisällissodan viimeisistä melskeistä. Suomalainen versio on tuhoutunut.

Ulkokuvat: Oulu - tuhoutuneita kasarmeja, punaisia vankeja, ruotsalaisia vapaaehtoisia lähdössä rintamalle.

Levittäjä: Ab Finlandia Film
Tuotanto: Ab Finlandia Film
Tuotannonjohto: Erik Estlander

Ensi-ilta Helsingissä: 8.9.1919 Eldorado